Kysyin äskettäin Twitterissä seuraajiltani, mitä podcasteja he suosittelisivat. Siis esimerkiksi taloudesta, teknologiasta, yritysmaailmasta. Vastaukset kuvaavat ongelmaa journalismia tuottaville mediataloille.
Herrasmieshakkerit. Mainio F-Securen tuottama podcast tietoturvasta, juontajana muun muassa tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.
Rahapodi. Sijoitusalusta Nordnetin podcast, joka on saavuttanut vankan aseman yli 250 jakson voimalla. Äänessä muun muassa Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi.
The Twenty Minute VC. Kasvuyrityspodcast, jonka vasta teini-ikäinen Harry Stebbings aloitti vuonna 2014. Nyt hän on 24-vuotias ja podcastia on kuunneltu yli 80 miljoonaa kertaa.
Niin, yksikään näistä ei ollut journalistien tuottamaa sisältöä tai mediatalon brändin alla.
Podcastit ovat mediataloille ansaintamalliltaan murheenkryyni, sillä niitä on vaikea tehdä taloudellisesti kannattavasti Suomen kokoisella pienellä kielialueella.
Maksumuurin taakse podcasteja ei voi jättää, sillä yleisö on tottunut kuuntelemaan podinsa Spotifysta, Soundcloudista tai esimerkiksi Applen podcast-palvelusta. Jos haluaa kuulijoita, jaksot on annettava ilmaiseksi siellä, missä yleisö on.
”Kun tapahtumat ja seminaarit peruttiin, yritysten ja järjestöjen viestintätiimien piti keksiä, mihin tunkea tapahtumiin varatut budjettinsa. Ja nyt kaikki näyttävät haluavan oman podin.”
Suomenkin podcast-kenttään kuitenkin puskee yhä uusia tuotteita, ja podcasteja tuottavilla yhtiöillä näyttää riittävän töitä.
Osin kyse on koronasta, osin audio-buumista. Kun tapahtumat ja seminaarit peruttiin, yritysten ja järjestöjen viestintätiimien piti keksiä, mihin tunkea tapahtumiin varatut budjettinsa. Ja nyt kaikki näyttävät haluavan oman podin.
Siinä järjestö tai yritys saa oman viestinsä haluamallaan tavalla esille ja omat asiantuntijansa ääneen. Parhaimmillaan tällainen yrityspodcast on kuin Herrasmieshakkerit. Viihdyttävää ja asiantuntevaa sisältöä, lisäarvoa kuulijoille. F-Securen tuotteita ei siinä mainosteta, mutta kyse onkin brändimainonnasta ja sitouttamisesta, tarinankerronnasta.
Siihen verrattuna: miksi yritys maksaisi mediatalolle 20 sekunnin mainoksesta, joka upotetaan journalistisen podcastin alkuun tai keskelle?
Journalistisesta sisällöstä oikeaoppisesti erotetut mainokset eivät vain oikein toimi podcastissa. Siksi esimerkiksi Yhdysvalloissa on yleistä, että juontaja kertoo mainoskumppanista. Vielä pidemmälle mennään, jos kumppani saa vaikuttaa sisältöihin, kuten aiheisiin ja haastateltaviin. Sellaiset kumppanuudet ovat journalistisesti jo harmaalla alueella.
Sen sijaan yrityspodcastit ovat puhdasta sisältömarkkinointia, eikä niillä ole ongelmia kaupallisuuden kanssa.
Suomen Podcastmedian mukaan tyypillinen suomalaispodcast saa 200–300 kuuntelua per jakso, ja yli 1 000 kuuntelun podcastit ovat jo harvinaisia. Sellaisilla luvuilla mediatalon on vaikea rakentaa järkevää bisnestä.
Yritykselle, joka tavoittelee kapeaa kohderyhmää oman alansa asiantuntijoista ja päättäjistä, se voi olla täysin riittävä tavoite ja onnistuminen
Onko sillä sitten väliä, kuuntelemmeko journalistista sisältöä vai pankin tuottamaa sijoituspodcastia?
Ainakin yrityspodcastit valtaavat tilaa journalistiselta medialta.
