Sulje

Jos journalismista halutaan monimuotoista, toimitusten pitää muuttua: Anne Leppäjärvi ehdottaa uudenlaista tiimityötä

Toimitus

Toimittaja Monica Vasku toivoisi, että toimitukset puhuttelisivat nykyistä paremmin myös maahanmuuttajayleisöjä. Hän sai Haaga-Helian maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutus­kokonaisuudesta hyviä oppeja mutta työskentelee lastenhoitajana.

Jos toimituksissa ei ole töissä maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, tavoittaako journalismi heitä yleisöiksi?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa oli jo 444 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Saavatko he tarpeeksi tietoa itseään kiinnostavista asioista? Entä miten lehtien tilaajamääriin vaikuttaa, jos eivät saa?

Tällaisia kysymyksiä miettii Anne Leppäjärvi, joka johtaa Haaga-Helian toimittajakoulutusta ja sen maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutuskokonaisuutta. Hän arvioi, että suomalaisissa toimituksissa on aito halu lisätä monimuotoisuutta. Keinoja kuitenkin tuntuu puuttuvan.

– Se ei mene ihan niin, että me yritämme saada ihmisiä sopivammiksi suomalaiseen toimitukseen, jos siellä toimituksessa ei olla valmiita muuttamaan asioita.

Pääosin suomenkielinen koulutuskokonaisuus on tarkoitettu ihmisille, joilla on aiempaa journalismin kokemusta tai koulutusta. Ajatus on, että koulutuksen käyneet päätyisivät työskentelemään suomalaiseen mediaan.

Koulutuksessa vahvistetaan suomen kieltä ja opetetaan suomalaisten toimitusten työskentelytapoja sekä suomalaista käsitystä journalismista.

Leppäjärven mielestä pitäisi haastaa ajatusta siitä, että kaikkien toimittajien täytyy osata samat asiat. Hänestä maahanmuuttajataustaisilta toimittajilta ei esimerkiksi voi odottaa täydellistä suomen kielen hallintaa, mutta tilalle voi saada vaikka uusia juttuideoita ja verkostoja.

Leppäjärvi toteaa, että maahanmuuttajataustaisen toimittajan rekrytointi tai työn ostaminen häneltä freelancerina on vasta ensimmäinen askel. Pitää myös miettiä, miten hänen työnsä ansiosta saadaan journalismista aiempaa monimuotoisempaa.

– Tapa ei ole se, että me teemme hänestä sellaisen kuin muutkin.

Leppäjärvi ehdottaa, että toimituksissa luotaisiin tiimejä tai työpareja, joiden osana maahanmuuttajataustaiset toimittajat voisivat työskennellä ja hyödyntää vahvuuksiaan.

”Se ei mene ihan niin, että me yritämme saada ihmisiä sopivammiksi suomalaiseen toimitukseen, jos siellä toimituksessa ei olla valmiita muuttamaan asioita.”

Brasiliasta Suomeen muuttanut Monica Vasku kävi Haaga-Helian koulutuskokonaisuuden viime keväänä, jolloin se järjestettiin toisen kerran. Seuraava koulutus on jo suunnitteilla.

Vasku toivoo, että suomalaisessa mediassa olisi enemmän maahanmuuttajia tekijöinä, jotta se pystyisi paremmin puhuttelemaan heitä.

– Suomalaisen median täytyy puhua maahanmuuttajille. Tällä hetkellä se yrittää, mutta ei puhu niin kuin minun mielestäni pitäisi puhua.

Vasku arvelee, että puutteellista kielitaitoa ei tulevaisuudessa pidetä toimituksissa yhtä isona ongelmana kuin aiemmin, koska maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrän kasvaessa kasvaa myös tarve heidän todellisuuttaan ymmärtäville toimittajille.

Nyt koulutuksen käytyään Vasku kokee, että on valmis hakemaan journalistisia töitä ja tarjoamaan artikkeleita lehtiin freelancerina. Haaga-Heliassa opetettiin hyvin käytännönläheisiä asioita, esimerkiksi millaisella sähköpostilla kannattaa lähestyä mediaa, jolle haluaa myydä jutun, ja miten poliisilta saa tietoa Suomessa.

Osana koulutusta Vasku muodosti toimitustiimin venäläistaustaisen toimittajan ja kantasuomalaisen Haaga-Helian journalismin tutkinto-opiskelijan kanssa. Kolmikko toteutti yhteistyönä artikkelin, jonka se sai myytyä Apuun.

Vaskulle artikkelin myyminen ja koulutus ylipäätään antoi iloa, toivoa ja itsevarmuutta.

– Vähän tuli takaisin se, että minäkin olen hyvä ja minä voin.

Vasku valmistui Brasiliassa toimittajaksi vuonna 2009. Hän teki toimittajan töitä jo ennen valmistumistaan ja on työskennellyt muun muassa päätoimittajana. Hän muutti Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja on asunut täällä yhteensä yli seitsemän vuotta. Välissä hän on tehnyt toimittajan töitä Brasiliassa.

Suomessa Vasku on tehnyt työharjoittelut Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen julkaisemassa Selkosanomat-lehdessä sekä Ylen Selkouutisissa. Jälkimmäisessä hän kirjoitti blogia, joka oli suunnattu maahanmuuttajille.

Tällä hetkellä Vasku työskentelee lastenhoitajana päiväkodissa.

Monica Vasku kävi Haaga-Helian maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutuskokonaisuuden, jonka osana hän teki tiimin kanssa artikkelin Apuun. ”Kaikki saivat hoitaa selkeästi oman roolinsa, ja kaikki toimi todella hyvin”, Vasku kertoo.

Kun maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutuskokonaisuus järjestettiin Haaga-Heliassa ensimmäisen kerran lukuvuonna 2019–2020, siihen kuului myös juttuprojektin toteuttaminen Ylellä, Helsingin Sanomissa, Avussa tai Imagessa.

Avun päätoimittajan Marja Aarnipuron näkökulmasta juttuprojekteja tehdessä antoisinta oli tutustua opiskelijoihin ja kuulla heidän ideoitaan.

– Sieltä tuli sellaisia ideoita, mitä me emme olisi ikinä osanneet itse ajatella.

Opiskelijat saivat Avusta kummitoimittajat, joiden kanssa he lähtivät työstämään artikkeleita. Aarnipuron mielestä opiskelijoilla oli esimerkiksi hyviä verkostoja, mutta erityisesti puutteellinen suomen kielen taito vaikeutti työskentelyä.

Aarnipuro huomauttaa, että ylipäätään Avussa ei tällä hetkellä ole toimenkuvaa, jossa ei vaadittaisi huippuunsa hiottua suomen kielen taitoa. Hän toteaa, että kilpailu alalla on kovaa ja täytyy olla erinomainen kirjoittaja ja kokenut ammattilainen, jotta voi päästä toimittajaksi Avun kaltaiseen toimitukseen.

– Tämä on niin vaativa ammatti ja tason pitää olla niin korkea, että en minä ainakaan tuijota sukupuoleen tai mistä ihminen on kotoisin vaan siihen, mitä hän osaa.

Aarnipurokin pitäisi rikkautena, jos tekijöissä olisi nykyistä enemmän monimuotoisuutta.

Hänen mielestään maahanmuuttajataustaisten toimittajien työllistymistä voisi kielen oppimisen lisäksi helpottaa, jos tulisi ihan uusia tehtävänkuvia – vaikkapa ideointiin keskittyvä työ.

 

Näin maahanmuuttaja­taustaisten toimittajien
työllistymistä voisi helpottaa

 

1. Maahanmuuttajataustaisille toimittajille voi opettaa suomalaisia työskentelytapoja ja suomalaista käsitystä journalismista sekä vahvistaa heidän suomen kielen taitoaan.

2. Voi rakentaa valmiin toimintamallin siihen, kuinka maahanmuuttajataustainen toimittaja aloittaa toimituksessa. Mitä silloin tulee huomioida?

3. Toimitukset voivat muuttaa toimintatapojaan. Maahanmuuttajataustaisen toimittajan voi esimerkiksi olla hyvä työskennellä tiimissä tai työparin kanssa.

Lähde: Anne Leppäjärvi.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit