Sulje

IS ykkönen digissä

ilmoitustuotot

Ilta-Sanomissa digin tulot kompensoivat printin menetykset.

Samalla kun useimmat sanomalehdet ovat digitaalisten tuottojen hankkimisessa vasta alkutekijöissään, iltapäivälehdet keräävät sähköisiä ilmoitustuottoja merkittävät määrät.

Ykkönen viime vuoden sähköisissä ilmoitustuotoissa oli Ilta-Sanomat. Tämä käy ilmi Suomen Lehdistön erikoisnumeroonsa keräämistä tiedoista. Tuoreinta lukua pörssiyhtiö ei voi julkistaa, mutta vuonna 2013 tuotot olivat liki 15 miljoonaa – ja kasvu on jatkunut.

Kustantajan ja vastaavan päätoimittajan Tapio Sadeojan mukaan menestys on monen tekijän summa: Digitaaliseen sisältökehitykseen on satsattu useita vuosia ja sitä kautta lehdelle on onnistuttu rakentamaan liki 2,5 miljoonan lukijan kokonaistavoittavuus. Uusia mainosmuotoja luodaan asiakkaiden tarpeisiin jatkuvasti ja kasvavaan mobiiliin panostetaan.

Ilta-Sanomien verkon ilmoitustuotot ovat jo huomattavasti suuremmat kuin printin. Muutos on ollut nopea, ja se on perustunut etupäässä uusiin mainostaja-asiakkaisiin.

”Liikevaihtomme ei ole laskenut printin laskun vuoksi.”

– Digin tulot ovat jo toista vuotta kompensoineet printin mediamyynnin ja kuluttajamyynnin menetykset. Liikevaihtomme ei siis ole laskenut printin laskun vuoksi, Sadeoja kertoo.

Jos sähköisissä ilmoitustuotoissa katsotaan tulojaan prosentuaalisesti eniten kasvattaneiden listaa, suurilevikkisistä lehdistä parhaiten petrasi Etelä-Saimaa. Sen tuotot kasvoivat vuosien 2013 ja 2014 välillä noin 130 prosenttia.

Silloisen Sanoma Lehtimedian muut lehdet Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat lukeutuivat nekin digitaalisissa ilmoitustuotoissa päivä- ja iltapäivälehtien suurimpiin kasvajiin.

Kaakon Viestinnän kaupallinen johtaja Jari Koskikuru kertoo, että kasvun taustalla on myynnin uudelleen organisointi ja resurssien lisääminen. Lehtiin nimettiin digivastuumyyjät, jotka jakavat osaamistaan muille.

”Emme ole ollenkaan tavoitteessamme.”

Sähköisissä levikkituotoissa eli digitaalisista palveluista saatavissa tilaus- ja käyttäjämaksuissa Helsingin Sanomat ja Kauppalehti ovat omassa luokassaan. Kumpikin lehti alkoi tuottaa maksullista verkkosisältöä jo vuonna 2012.

Isoista lehdistä vuosien 2013 ja 2014 välillä sähköisten palveluiden levikkituottojen suurimmat prosentuaaliset kasvattajat olivat Savon Sanomat ja Keskisuomalainen.

Savon Sanomien tuotot kasvoivat noin kuusinkertaisiksi ja Keskisuomalaisen viisinkertaisiksi. Luvut ovat nyt satojatuhansia. Kasvun selittää lehdissä vuonna 2013 käyttöön otettu maksumuuri, josta alkoi alun tarjousten jälkeen tulla tuloja vuonna 2014.

– Emme ole silti ollenkaan tavoitteessamme. Tällä hetkellä Keskisuomalaisella ja Savon Sanomilla on yhteensä noin 20 000 digitilaajaa. Tavoitteenamme on, että saisimme vuoden 2017 loppuun mennessä 100 000 digitilaajaa, sanoo Keskisuomalainen-konsernin digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi.

 

> Lue lisää näiden lehtien ja muiden digimenestyjien kokemuksista  Suomen Lehdistön erikoisnumerosta 4/15. Jutun vertailut perustuvat lehtien Suomen Lehdistön vuosikyselyssä ilmoittamiin vuosien 2013 ja 2014 talouslukuihin.

Kommentit