Tilaa Uutiskirje!

Instagramin kyytiin ehtii vielä

Jos pitäisi valita sosiaalisen median palvelu, joka voi kasvaa Facebookiakin suositummaksi, se olisi Instagram.

Olli Sulopuisto

Näkökulmat

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja, podcastaaja ja nörtti. Kuva: Outi Pyhäranta.

Ensimmäinen mielikuva The Economistista ei ole ”onpa siinä hienoja kuvia”, mutta niinpä vain talouslehti on onnistunut kasvattamaan Instagramiin aikamoisen seuraajamäärän. Sen päivittäinen julkaisutahti on 4–5 kuvaa, joiden joukossa on myös lyhyitä videoita, piirroksia, pilakuvia, infograafeja ja sitaattinostoja.

Lehden digikuvatoimittaja Ria Jones kertoi journalism.co.uk-sivustolle, että on ollut tärkeää miettiä, mikä Instagram-käytön strateginen tavoite on. Economist hakee ennen kaikkea yleisön sitouttamista eli kommentointia ja muuta toimintaa sen sijaan, että se yrittäisi ohjata lukijoita omille sivuilleen.

Tavoitteita asettamalla ja Instagramin analytiikkaa seuraamalla Economist huomasi esimerkiksi sen, että toimittajien suoraan kameralle puhumat monologit olivat sille huonosti toimiva formaatti. Niinpä niistä luovuttiin.

”Näkemykset siitä, millaista sisältöä medioiden pitäisi Instagramissa julkaista, vaihtelevat sen mukaan, keneltä kysyy.”

Eikä Economist ole ainoa Instagramiin panostanut media, sillä muutkin ovat huomanneet kuvapalvelun kasvavan samaan aikaan kuin sen omistaja eli Facebook lähettää entistä vähemmän liikennettä oman palvelunsa ulkopuolelle.

Näkemykset siitä, millaista sisältöä medioiden pitäisi Instagramissa julkaista, vaihtelevat sen mukaan, keneltä kysyy. The Guardianille selvisi analytiikasta, että studiossa kuvatut insertit eivät kiinnostaneet katsojia yhtä paljon kuin keveämmin tuotetut, hieman rosoisemmat pätkät.

Financial Timesin sosiaalisen median päällikkö Jake Grovum puolestaan kertoi Digidaylle, että Instagramissa yleisö odottaa korkeampaa visuaalista laatua kuin monessa muussa somepalvelussa. Hänen mukaansa nopeasti tehty roiskaisu voi kerätä reaktioita Facebookissa, mutta kuivua kokoon Instagramissa.

Ilmeisesti FT:n valitsema tyyli toimii hyvin, sillä sen postaukset saavat Instagramissa jopa kymmenkertaisen määrän reaktioita Facebook-julkaisuihin verrattuna.

Sekä Guardianin että FT:n tapauksissa on kyse Instagram-tarinoista eli lyhyistä videoista tai kuvista, jotka pysyvät näkyvissä 24 tuntia kerrallaan ja katoavat sen jälkeen. Instagramin tarinat ovat medioille houkutteleva muoto, sillä niistä voi linkata suoraan mihin tahansa nettiosoitteeseen, kun aiemmin Instagram toimi paljon suljetumpana palveluna, josta oli hankala ohjata käyttäjiä muualle.

Tarinoissa on myös se hyvä puoli, että niille on oma erillinen osionsa sovelluksen käyttöliittymässä ja – ennen kaikkea – käyttäjät näkevät tarinat kronologisessa järjestyksessä. Varsinainen Instagram-syöte on samaan tapaan algoritmin järjestämä kuin Facebookissakin.

Instagramiin panostamisen puolesta puhuu sekin, että Facebook tarjoaa helpon työkalun samojen videoiden julkaisemiseen sekä FB:ssä että Instagramissa.

Työkalua voi käyttää Facebook-yleisön ohjaamiseen Instagramin puolelle. Se onnistui esimerkiksi nuorille naisille suunnatulta First Medialta erinomaisesti. Sen Instagram-seuraajien määrät kasvoivat tänä kesänä kymmeniä prosentteja.

Jokaisessa somepalvelussa on hurahtamisen vaara: uudet palvelut houkuttelevat käyttäjiä jonkin aikaa, mutta onko niistä pitkäkestoisiksi kanaviksi, joista on myös rahallista hyötyä?

Instagramin kohdalla lässähdyksen vaara on poikkeuksellisen pieni. Se saavutti äskettäin miljardin käyttäjän rajan, ja osa markkina-analyytikoista uskoo sen voivan kasvaa jopa Facebookia suuremmaksi.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast