Sulje

Instagram on Twitteriä suositumpi, ja Facebookissa ovat lähes kaikki – ”Seuraamme tarkkaan, mikä lukijoihin puree”

sosiaalinen media

Joka kuudes sanomalehti on aktiivinen kaikkiaan neljässä sosiaalisen median kanavassa.

Facebook on suosituin sosiaalisen median kanava Sanomalehtien Liiton jäsenlehtien keskuudessa. Facebookia käyttää aktiivisesti noin 95 prosenttia jäsenlehdistä.

Seuraavaksi suosituin kanava on Instagram. Siellä on säännöllisesti läsnä noin 66 prosenttia sanomalehdistä.

Twitterissä aktiivisia on noin puolet ja YouTubessa runsas viidennes jäsenlehdistä.

Määrällisesti Twitter-tilejä ja YouTube-kanavia on sanomalehdillä lähes yhtä paljon, mutta noin kolmannes lehdistä on luopunut YouTube-kanavansa aktiivisesta käytöstä.

Tiedot on kerätty Sanomalehtien Liitossa kesän aikana.

Jäsenlehtiä on yhteensä 239, joista 35 lehteä eli noin 15 prosenttia on aktiivisia kaikissa neljässä sosiaalisen median kanavassa. Haastattelimme kahta aktiivista lehteä.

Eri kanavat eri kohderyhmien tavoittamiseen

Kaksi kertaa viikossa ilmestyvä Hevosurheilu hyödyntää sosiaalista mediaa sekä sisältöjensä markkinoinnissa että tilaajamarkkinoinnissa. Valtaosa lehtitilauksista tulee kuitenkin yhä perinteisillä, puhelimitse tehdyillä myyntikampanjoilla.

Sosiaalisessa mediassa toimitus on tarkoituksella keskittynyt Facebookiin, Instagramiin, Twitteriin ja YouTubeen.

– Näiden kanavien kautta saamme eniten liikettä ohjattua verkkosivuillemme, ja siellä on oltava, missä ihmiset viettävät aikaansa, Hevosurheilun päätoimittaja Stiina Ikonen sanoo.

”Myös ponikuvat menevät Instagramiin, sillä siellähän nuorin kohderyhmämme eli poniharrastajat on.”

Toimitus jakaa sosiaalisessa mediassa omia uutisia, mutta kaikkea ei julkaista kaikkialla.

– Hevosurheilu-lehden kohderyhmänä ovat luonnollisesti hevosihmiset, mutta heitäkin on eri ”alalajeja”. Muun muassa totopeleihin liittyviä uutisvirtoja jaamme nimenomaan Facebookissa ja Twitterissä, sillä ne ovat pelaajien käyttämiä kanavia.

Toimitus hyödyntää muutenkin paljon Facebookia ja Twitteriä, sillä Ikosen mukaan julkaisujen tavoittavuuden vertailu on niissä erityisen helppoa.

Instagramissa toimitus julkaisee kaikkein laadukkaimpia valokuvia. Kun lehti ilmestyy, toimitus kuvaa Instagram Stories -toiminnolla videoklippejä, joissa käydään läpi tuoreen lehden sisältöjä.

– Myös ponikuvat menevät Instagramiin, sillä siellähän nuorin kohderyhmämme eli poniharrastajat on, Ikonen kertoo.

Instagram on oivallinen paikka myös huumorille. Hevosurheilussa julkaistavalla Reilu-Metri-nimisellä sarjakuvalla on oma Instagram-tili. Sarjakuvan on luonut lehden toimittaja Leena Alérini.

YouTubea on käytetty viime aikoina vähemmän. Viime kesänä Hevosurheilun toimitus kuitenkin aktivoitui ja julkaisi YouTube-kanavallaan kesäraveista kertovan videosarjan, jota moni katsoja jakoi Facebookissa.

”Monikanavaisuus on tietysti luonut toimituksille lisähaasteita, sillä yhteydenottokynnys on matala ja vastauksia odotetaan ripeällä tahdilla – myös myöhäisillasta.”

Hevosurheilun toimitukseen kuuluu kymmenen henkilöä. Alkuvuodesta toimituksen sisäiseen käyttöön kirjattiin ohjeet sosiaalisessa mediassa toimimiseen.

– Niissä todetaan suurpiirteisesti, millaista materiaalia kulloinkin jaetaan eri kanavissa. Somessakin noudatamme tietysti Journalistin ohjeita, joihin olemme sitoutuneet, Ikonen kertoo.

Ikosen mukaan sosiaalinen media on tehostanut toimituksen tiedonsaantia, ihmisten tavoittamista sekä vuorovaikutusta lukijoiden kanssa. Lukijoilta saadaan palautetta ja juttuvinkkejä, joita hyödynnetään jatkuvasti sisällöntuotannossa.

– Monikanavaisuus on tietysti luonut toimituksille lisähaasteita, sillä yhteydenottokynnys on matala ja vastauksia odotetaan ripeällä tahdilla – myös myöhäisillasta. Itse koen, että hevosihmisten kanssa on valtavan mukavaa olla tekemisissä, vuorokauden ajasta riippumatta.

Pian eläkkeelle jäävä Uutis-Jousen päätoimittaja Seppo Timonen tunnustaa, ettei henkilökohtaisesti pidä sosiaalisesta mediasta. Hän on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että median tulevaisuus on sähköinen. Kuva: Jussi Kumpulainen.

Lukijoita houkutellaan paperi- ja näköislehden pariin

Pohjois-Savossa Siilinjärvellä ilmestyvä paikallislehti Uutis-Jousi käyttää sosiaalista mediaa ennen kaikkea tavoittaakseen nuoria lukijoita. Heitä on runsaasti.

– Levikkialueemme on poikkeuksellinen verrattuna moniin muihin paikallislehtiin. Siilijärvellä asuu paljon lapsiperheitä, ja väestön keski-ikä on noin 40 vuotta, päätoimittaja Seppo Timonen kertoo.

Uutis-Jousi ilmestyy printtinä kerran viikossa torstaisin. Kun lehti on keskiviikkona saatu painoon, toimituksessa pohditaan, mitä juttuja loppuviikon aikana julkaistaan verkossa ja nostetaan esiin sosiaalisen median kanavissa. Verkossa ja somessa julkaistaan myös nopeita uutisia esimerkiksi onnettomuuksista.

”Levikkialueemme on poikkeuksellinen verrattuna moniin muihin paikallislehtiin. Siilijärvellä asuu paljon lapsiperheitä, ja väestön keski-ikä on noin 40 vuotta.”

Nelihenkinen toimitus on käyttänyt Facebookia noin kahdeksan ja YouTubea noin seitsemän vuoden ajan. Instagramia ja Twitteriä on hyödynnetty kolmesta neljään vuotta.

– Seuraamme tarkkaan, mikä lukijoihin puree. Paperilehden jutuista julkaisemme verkossa vain omia aiheita. Emme julkaise juttuja kokonaan, vaan ainoastaan pieniä ja houkuttelevia pätkiä niistä. Tarkoituksena on saada lukijat lukemaan lisää paperi- tai näköislehdestä, Timonen kertoo.

Erityisesti Facebook on tärkeä, sillä se tuo Googlen ohella suurimman osan Uutis-Jousen verkkosivujen kävijämääristä. Liikenne ei tällä hetkellä juurikaan kanavoidu tilauksiksi, mutta syksyllä tehtävä verkkosivu-uudistus toivon mukaan muuttaa tilannetta.

”Emme julkaise juttuja kokonaan, vaan ainoastaan pieniä ja houkuttelevia pätkiä niistä. Tarkoituksena on saada lukijat lukemaan lisää paperi- tai näköislehdestä.”

Pian eläköityvä Timonen tunnustaa, ettei henkilökohtaisesti pidä sosiaalisesta mediasta, varsinkaan Twitteristä. Hän on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että median tulevaisuus on sähköinen.

Uutis-Jousen toimituksen nuorimmat jäsenet sekä kesätoimittajat ja toimitusharjoittelijat ovat saaneet lehden aktivoitumaan digissä.

– He ovat pistäneet sosiaalisessa mediassa julkaisemisen uuteen ruotuun, ja heidän panoksensa näkyy voimakkaasti myös meidän verkkosivuillamme, Timonen kiittelee.

Uutis-Jousen toimittaja Jussi Kumpulainen editoi juttua julkaistavaksi lehden verkkosivulla ja linkitettäväksi Facebookiin. Kuva: Anniina Väisänen.

Vuosittain toimituksessa vierailee useampi työharjoittelija. Suurin osa heistä käy paikkakunnalla sijaitsevaa kulttuurialan ammattiopistoa, jossa voi suorittaa tutkinnon muun muassa audiovisuaalisesta viestinnästä ja kuvallisesta ilmaisusta.

Toimituksella ei ole kirjallisia ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimiseen, mutta menettelytavoista on keskusteltu yhdessä.

– Sovimme aina ennakolta, miten toimimme, ja noudatamme somessa tietysti hyviä tapoja kuten muuallakin, Timonen sanoo.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit