Iltalehti muuttaa käytäntöjään Ukrainasta raportoivien avustajien kanssa työskentelyyn. Muutoksia edelsi tapaus, jossa julkaisu kertoi luottamuspulasta ukrainalaista avustajaansa Anatolii Sharaa kohtaan ja poisti verkkosivuiltaan kaikki tämän kirjoittamat 33 artikkelia.
Iltalehden ulkomaantoimituksen esihenkilö Joonas Lehtonen kertoo, että Iltalehdellä on Ukrainassa yksi avustaja, jonka kanssa lehti tekee edelleen yhteistyötä. Jatkossa Ukrainasta raportoivia paikallisia avustajia pyydetään lähettämään toimitukseen haastattelunauhat, joiden sisällön Iltalehden ulkomaantoimituksessa työskentelevä ukrainantaitoinen toimittaja voi varmistaa.
Samalla Iltalehti on päättänyt, että se julkaisee avustajien Ukraina-jutuissa ainoastaan kuvatoimistojen kuvia sekä sellaisia avustajan ottamia kuvia, joiden oikeellisuuden Iltalehden erikoistoimittaja ja faktantarkistaja Emil Kastehelmi on varmistanut.
Aikaisemmin Kastehelmi ei ole käynyt läpi ukrainalaisten avustajien artikkeleita.
– Hän pystyy tarkistamaan esimerkiksi, täsmääkö kuvan sijainti väitettyyn kuvanottopaikkaan ja vastaako se väitettyä tilannetta, Lehtonen kertoo.
Iltalehti tekee paraikaa selvitystä Sharan juttujen sisällöistä ja niihin liittyvistä epäselvyyksistä. Selvitys ilmestyy mahdollisesti jo ensi viikolla, Lehtonen arvioi.
Hän nostaa selvityksestä esimerkiksi kuvan, jossa ukrainalaissotilaat väitetysti tarkistavat venäläisten juoksuhautaa.
– Faktantarkistuksessa ilmeni, että venäläissotilaat eivät missään vaiheessa olleet näin pitkällä rintamalla, eli se ei ollut venäläisten juoksuhauta. Esimerkiksi tällaisia asioita pystymme tarkistamaan.
Tarkistamisen avuksi paikallisia avustajia pyydetään myös ottamaan juttua tehdessään sellainen selfie, josta voidaan helposti varmistaa, että hän on ollut kuvaamallaan tapahtumapaikalla. Kuvassa pitää tämän takia näkyä esimerkiksi jokin tunnistettava maamerkki tai rakennus.
Vastaava käytäntö on Lehtosen mukaan ollut Iltalehdessä jo aikaisemmin, mutta nyt sitä vahvistetaan.
– Tämä oli niin monin tavoin poikkeuksellinen tilanne, että myös toimenpiteiden täytyy olla poikkeuksellisia.
”Täältä käsin on mahdotonta varmentaa, onko joku henkilö sanonut juuri sen sitaatin, joka jutussa lukee.”
Lehtonen huomauttaa, että ongelmat koskevat myös esimerkiksi lukijoiden kuvien varmistamista, kun tekoälyn käyttö yleistyy ja sen avulla voi luoda uskottavia kuvia.
– Tämä on varmasti asia, joka tulee puhuttamaan laajemmin mediassa jo ihan lähiaikoina.
Kaikkeen varmistustoimenpiteillä ei kuitenkaan pysty.
– Täältä käsin on mahdotonta varmentaa, onko joku henkilö sanonut juuri sen sitaatin, joka jutussa lukee, Lehtonen sanoo.
– Vaikka tekisimme minkälaisia toimenpiteitä, lopulta kyse on luottamuksesta, ja meidän täytyy nojata siihen. Oli sitten kyse avustajista, toimittajista tai lukijoiden kuvista.
Ilta-Sanomien toimituspäälikkö Miia Talvio kertoo, että lehti on julkaissut yhteensä kymmenkunta juttua muutamalta ukrainalaiselta avustajalta, joiden taustat toimitus on selvittänyt. Näissä jutuissa on keskitytty kuvaamaan siviilien arkea ukrainalaiskaupungeissa.
Sen sijaan rintaman lähistöllä Ilta-Sanomat on käyttänyt ainoastaan omia toimittajia ja kuvaajia, sillä tällainen työskentely on arvioitu erityisen vaativaksi.
– Siellä on niin poikkeukselliset olosuhteet, että olemme halunneet kaikin tavoin pyrkiä varmistamaan sen, että siellä olisivat vain meidän omat kokeneet toimittajamme, jotka tietävät, miten toimia.
”Usein näitä pallotellaan aika isollakin porukalla ja esitetään kysymyksiä. Harvoin on niin, että tsekkauksen tekisi vain yksi ihminen.”
Anatolii Shara tarjosi artikkeleitaan myös Ilta-Sanomiin. Talvio kertoo, että ensivaikutelma oli hyvin kiinnostunut. Tarjousta selvittivät ulkomaantoimituksen tuottaja Jari Alenius sekä lehdelle Ukrainasta paljon raportoinut toimittaja Mikko Marttinen.
– He kuvailivat, että tämä oli liian hyvää ollakseen totta.
Talvion mukaan Ilta-Sanomissa Ukraina-uutisointiin liittyvässä faktantarkistuksessa on usein mukana useampia toimittajia. Tarkistustyötä tehdään myös muiden kuin paikallisten avustajien jutuissa. Kuvien tarkistamisessa hyödynnetään sekä ulkomaan- että kuvatoimituksia.
Ilta-Sanomat on myös käyttänyt uutisten yksityiskohtien tarkistukseen toimitusten ulkopuolista väkeä, esimerkiksi sotilaskaluston asiantuntijoita, tulkkeja ja fiksereitä, Talvio kertoo.
– Usein näitä pallotellaan aika isollakin porukalla ja esitetään kysymyksiä. Harvoin on niin, että tsekkauksen tekisi vain yksi ihminen.
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoitti kommenttitekstissään, että journalistinen kulttuuri Ukrainassa on erilainen. Talvio on on eri mieltä.
– Mielestäni puhe journalistisesta kulttuurista johtaa tässä harhaan. Faktat ovat faktaa ja fiktio fiktiota, kerrottiin ne miten tahansa.
”En pidä siitä, että korostamme nyt sitä, miten ulkomaalaisten kanssa pitäisi olla erityisen varuillaan. Me teemme töitä ammattilaisten kanssa.”
Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen tuottaja Tuija Pallaste koordinoi lehdessä kahta palstaa, jolle hän tilaa juttuja ulkomaisilta avustajilta Ukrainassa käytävän sodan tiimoilta. Kirjeitä Venäjältä -palstalle kirjoittaa kaksi venäläistä toimittajaa, ja Täällä Ukrainassa -palstalla kolme ukrainalaistoimittajaa kertoo arjesta Ukrainassa.
Pallaste kuvailee venäläis- ja ukrainalaistoimittajien juttusarjoja poikkeuksellisiksi. Hän kertoo käyneensä tekijöiden kanssa perustavanlaatuisia keskusteluja siitä, mitkä ovat juttusarjojen tavoitteet ja miten niihin päästään.
– Tässä on oltava supertarkkana paitsi journalismin luotettavuudesta myös tekijöiden turvallisuudesta, hän sanoo.
– He tekevät töitä maissa, joissa on sotapropagandaa. Olen keskustellut kunkin kanssa siitä, mikä on hallintojen haluama narratiivi ja miten se poikkeaa journalismista.
Pallasteen mukaan avustajien kanssa on keskusteltu esimerkiksi siitä, että kun lähde halutaan anonymisoida, hänelle ei keksitä harhaanjohtavia tunnistetietoja vaan ne jätetään kokonaan pois.
Avustajien ottamista kuvista tarkistetaan myös niin sanotut metatiedot, jotka kertovat esimerkiksi siitä, milloin ja minkälaisella laitteistolla kuva on otettu.
Yksi Helsingin Sanomien juttusarjojen tekemisessä tehty valinta on se, että niihin kirjoittavat ukrainalaiset ja venäläiset avustajat tekevät tekstinsä englanniksi. Näin vältetään Pallasteen mukaan se, että hän ei tietäisi, mitä käännösjutuissa olisi alun perin lukenut.
Helsingin Sanomia avustavien ukrainalaisten joukossa on niin uransa alkuvaiheessa oleva kiovalainen journalismin opiskelija kuin Donbas Frontliner -verkkomediaa pyörittävä sotakuvaaja Andri Dubtšak, joka avustaa muun muassa The New York Timesia ja The Guardiania. Avustajien luotettavuuden varmistamisessa ovat auttaneet myös Helsingin Sanomien fikserit, jotka tuntevat kyseiset avustajat.
Pallaste toivoo, että myös kotimaisten Ukraina-kommentaattorien antamiin tietoihin suhtauduttaisiin kriittisesti.
– Meidän pitäisi muistaa kysyä, minkälaiseen taustatietoon heidän arvionsa perustuu, hän sanoo.
– En pidä siitä, että korostamme nyt sitä, miten ulkomaalaisten kanssa pitäisi olla erityisen varuillaan. Me teemme töitä ammattilaisten kanssa.
