Aloitat helmikuussa Ilta-Sanomien politiikan toimittajana. Laadi iltapäivälehtimäinen verkko-otsikko siirrostasi.
Hehe… (miettii) Maakuntien mies siirtyy Helsingin kirkkaisiin valoihin – liian isot saappaat?
Mikä veti iltapäivälehteen?
Jos tarjoutuu mahdollisuus päästä Suomen suurimpaan mediaan töihin, pitää hakea. Olen aina arvostanut nimenomaan Ilta-Sanomia. Se on räväkkä ja kiinnostava mutta asiallinen.
Miten työnkuvasi muuttuu Uutissuomalaiseen verrattuna?
Uutissuomalaisessa olen ollut ainoa Helsingissä oleva eduskuntatoimittaja, eikä päivittäinen kasvokkainen kanssakäyminen kollegoiden kanssa ole ollut mahdollista. Nyt työkaverit ovat fyysisesti läsnä.
Päivänpolitiikan kommentointi jatkuu, mutta ryhdyn tekemään enemmän päivittäisiä uutisia.
”Ensimmäinen mielipiteen muodostaja johdattelee muidenkin toimittajien suorituksia.”
Sanoit Twitterissä, että Uutissuomalaisen Matti Pietiläinen on ollut työurasi paras pomo. Mikä hänestä tekee parhaan?
Hän on koko ajan auttanut ja tukenut ja ymmärtää, millaista duunini on. Matti on myös onnistunut luomaan poikkeuksellisen hyvän yhteishengen ja yhdessä tekemisen meiningin Uutissuomalaiseen.
Kuka poliitikko on parasta seuraa?
Kokoomuksen Markku Eestilä on hauska kaveri, jonka kanssa on mukava vaihdella ajatuksia. Toiseksi vihreiden varapuheenjohtajan Iiris Suomelan kanssa on tullut paljon rupateltua välillä muistakin kuin työasioista. Hänellä on myös pieni lapsi niin kuin minullakin, joten olemme puhuneet lapsiperheasioistakin.
Entä kenen eduskuntatoimittajan työtä erityisesti arvostat ja miksi?
Ensimmäisenä tulee mieleen Helsingin Sanomien Teemu Muhonen. Hän on työmyyrä, ahkera jätkä, jolla on substanssi hallussa. Hänen jutuistaan huomaa, että hän on paljon läsnä eduskunnassa. Demokraatista nostaisin Johannes Ijäksen ja Simo Alastalon, jotka ovat jatkuvasti paikalla ja asioiden päällä. Heillä on hyvä dynamiikka ja he tekevät uutisia kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä.
Asteikolla 1–10, millaisen arvosanan annat suomalaiselle politiikan journalismille?
Sanoisin, että seiska. Se on selvästi parempaa kuin huonompaa. Mutta usein huomaa sopuli-ilmiön, josta paljon puhutaan. Kun joku kirjoittaa näkemyksen tai uutisen, sen perässä laukataan ja ensimmäinen mielipiteen muodostaja johdattelee muidenkin toimittajien suorituksia. Peräänkuuluttaisin monipuolisuutta.
On vaalikevät. Kuinka aiot journalistina pitää kurissa vaalilupauksilla toisiaan nokittelevia poliitikkoja?
Kyseenalaistamalla joka kerta, kun kuulen jonkin liian hyvältä tai utopistiselta kuulostavan ehdotuksen. Aluevaaleissa politiikan toimittajilta ehkä vähän lipsahti; poliitikot ja puolueet pääsivät aika vapaasti kertomaan, miten kaikki tulee olemaan mahtavaa. (Hyvinvointialueista) syntyi ehkä vähän liian ruusuinen kuva. Silloin politiikan toimittajat olisivat ehkä voineet olla skarpimpia, itseni mukaan lukien.
Erno Laisi on ollut Uutissuomalaisen politiikan toimittajana eduskunnassa vuoden 2021 alusta lähtien. Tätä ennen hän on työskennellyt Etelä-Suomen Sanomissa muun muassa yhteiskuntatoimituksessa.
