Sulje

”Ilmastonmuutoksen pitää olla kaikkien asia, ei vain vasemmiston ja liberaalien huoli”

journalismi

Reuters-instituutin James Painter rohkaisee toimituksia pohtimaan, miten ilmastonmuutosta kannattaisi käsitellä mediassa paremmin.

Miten median tulisi käsitellä ilmastonmuutosta, jotta ilmiö olisi lukijoille ymmärrettävämpi ja kiinnostavampi?

Aihetta tutkinut Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin stipendiaattiohjelman vetäjä James Painter nostaa esiin kuusi kysymystä, joita jokaisessa toimituksessa kannattaa pohtia. Painter vieraili Suomessa helmikuun alussa Helsingin Sanomain Säätiön tilaisuudessa.

Painterin mukaan medioiden kannattaa nostaa esiin asioita, joilla on merkitystä ihmisten elämässä. Lukijoihin uppoavat erityisesti toiveikkaat, visuaaliset ja sosiaalisessa mediassa jaettaviksi sopivat sisällöt.

1. Kuinka ilmastonmuutoksesta voi kertoa visuaalisesti?

Selkeä ja visuaalinen esitystapa auttaa vaikeasti käsitettävien asioiden ymmärtämistä. Visuaaliset uutiset pysäyttävät sosiaalisessa mediassa, jossa niitä myös jaetaan visuaalisuutensa vuoksi.

Mallia voi ottaa esimerkiksi New York Timesista. Yhdysvaltalainen lehti kertoo yksinkertaistetuin piirroksin, mitä jo puolikkaan asteen lämpeneminen tarkoittaa esimerkiksi merenpinnan nousulle, napajäätikölle, koralliriutoille ja eliöstölle – ja miksi se on niin iso asia.

2. Mikä tekee ilmiöstä merkityksellistä ja omakohtaista?

Painter suosittaa toimituksia miettimään, miten ilmastonmuutos voitaisiin tuoda mahdollisimman lähelle lukijoiden arkea ja tätä päivää.

Esimerkiksi Norjan yleisradioyhtiön NRK:n toimittajat ovat kiertäneet ympäri maata ja havainnoineet, miten ilmastonmuutos näkyy Norjassa – ei ainoastaan 50 tai 100 vuoden päästä – vaan jo nyt.

Painter suosittaa toimituksia miettimään, miten ilmastonmuutos voitaisiin tuoda mahdollisimman lähelle lukijoiden arkea ja tätä päivää.

3. Millaisia sisältöjä lukijat jakavat sosiaalisessa mediassa?

Yhdysvaltalainen BuzzFeed miettii sisältöjään paljolti niiden jaettavuuden perusteella. Sille on hyvä syy, sillä ainakin pari vuotta sitten suurin osa BuzzFeedin lukijoista tuli sosiaalisessa mediassa jaetun sisällön kautta.

Painter kertoo BuzzFeedin hyödyntävän sisällöissään huumoria, visuaalisuutta ja tietovisoja. Esimerkiksi eläinaiheet saavat usein paljon jakoja.

Guardianin viime vuonna julkaisema ilmastonmuutokseen liittyvä vegaanijuttu on jaettu Facebookissa yli 900 000 kertaa.

Toimituksissa sisältöjen jaettavuutta voidaan testata ja parantaa esimerkiksi vaihtamalla jutun otsikkoa ja kuvaa ja valitsemalla parhaiten jakoja saava yhdistelmä.

Videoita jaetaan tekstiä enemmän. Videoiden kannattaa olla lyhyitä, tekstitettyjä ja tunteita herättäviä.

Toimituksissa sisältöjen jaettavuutta voidaan testata ja parantaa esimerkiksi vaihtamalla jutun otsikkoa ja kuvaa ja valitsemalla parhaiten jakoja saava yhdistelmä.

James Painter (toinen oikealta) puhui suomalaisyleisölle helmikuun alussa Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä seminaarissa, jossa käsiteltiin journalismia ja ilmastonmuutosta. Paneelikeskustelussa olivat mukana myös Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan professori Risto Kunelius (vas.), Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen sekä keskustelua vetänyt Talouselämä-lehden toimittaja Matti Virtanen. Kuva: Katri Simola.

4. Mihin kaikkeen ilmastonmuutos vaikuttaa?

Ilmiötä kannattaa pohtia laaja-alaisesti. Painter toteaa, että ilmastonmuutos liittyy kaikkeen ympärillämme olevaan, ja tämän tulisi näkyä myös artikkelien kirjossa.

Brittiläinen The Times on selvittänyt, miten ilmastonmuutoksen lisäämät sateet vaikuttavat esimerkiksi kriketin pelaamiseen.

5. Pitäisikö journalismin kampanjoida ilmastonmuutosta vastaan?

Ilmastonmuutoksen laajuus ja vakavuus ovat herättäneet kysymyksiä, pitäisikö tiedotusvälineiden kampanjoida ilmaston lämpenemistä vastaan. Jotkin mediat ovat päättäneet tehdä näin. Brittiläinen Guardian on yksi esimerkki.

– Monet Guardianin lukijoista haluavat nähdä enemmän ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, ja Guardianin kampanja on antanut heille mahdollisuuden kanavoida tunteitaan ja tehdä jotakin konkreettista, Painter kertoo.

Kampanjointi voi kuitenkin vaarantaa esimerkiksi toimituksellisen riippumattomuuden.

– Kun media ottaa osaa kampanjointiin, sisältöjä saatetaan tuottaa toimituksellisten arvojen sijaan kampanjan lähtökohdista käsin. Hankaluutena voi myös olla, että jotkin lähteet – kuten Guardianin tapauksessa öljy- ja kaasuyhtiöt – ovat haluttomia puhumaan journalisteille, jos ajattelevat median asettuneen heitä vastaan, Painter sanoo.

Kampanjointi voi myös kaventaa potentiaalisten lukijoiden joukkoa.

– Kaikkien ilmastonmuutoksesta viestivien tahojen haasteena on se, kuinka sisällöt vetoaisivat kaikkiin ihmisiin. Ei siis vain heihin, jotka jo ovat hyvin perillä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, vaan myös ihmisiin, jotka ovat apaattisia tai skeptisiä ilmastonmuutosta kohtaan tai jotka ajattelevat, ettei kyseessä ole suuri ongelma. Ilmastonmuutoksen pitää olla kaikkien asia, ei vain vasemmiston ja liberaalien huoli.

Kaikkien ilmastonmuutoksesta viestivien tahojen haasteena on se, kuinka sisällöt vetoaisivat kaikkiin ihmisiin. Ei siis vain heihin, jotka jo ovat hyvin perillä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, vaan myös ihmisiin, jotka ovat apaattisia tai skeptisiä ilmastonmuutosta kohtaan tai jotka ajattelevat, ettei kyseessä ole suuri ongelma.

6. Miten media voi viestiä toivosta?

Monet ilmastonmuutosta käsittelevät sisällöt kertovat lohduttomia tietoja ilmiön vaikutuksista elämään maapallolla. Lukijoita kuitenkin motivoi epätoivon sijaan toivo.

Painterin mukaan toivo voi saada ihmiset muuttamaan toimintaansa. Katteetonta toivoa ei kuitenkaan saa antaa.

Lue myös: Yle oppi ilmastonmuutosjutuista: lukijoita kiinnostavat konkreettiset arjen muutokset ja ratkaisut

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit

Hei, kiitos jutusta! Hieman särähti tuo kohta 5, jossa asetetaan vastakkain ”ilmastonmuutoksesta hyvin perillä olevat ihmiset” ja toisaalta ne, jotka ajattelevat ”ettei kyseessä ole suuri ongelma”. Tämä on väärä dikotomia. Tunnen monia ihmisiä, jotka ovat seuranneet ilmastotiedettä vuosikausia ja tulleet yhä skeptisemmiksi. Ilmastotiede ei ole kovin eksaktia, vaan täynnä monenlaisia epävarmuuksia, jotka käyvät ilmi myös IPCC:n raporteista. Hyvää kevättä!

Matti Virtanen