Sulje

Hyviä uutisia ja uhkakuva Ruotsista

Schibsted

Alusta ratkaisee mediabisneksessä. Siksi mediayhtiöiden pitäisi liittoutua Googlea ja Facebookia vastaan, sanoo mediakonserni Schibstedin Ruotsin konsernijohtaja Raoul Grünthal.

Harvoin kuulee mitään näin positiivista sanomalehdistä.

Ruotsissa ja Norjassa sanomalehtiä kustantava mediajätti Schibsted on alkanut saada lukijatuloja digilehdistä.

Niitä tulee erityisesti noin 30-vuotiailta aikuisilta. Eikä vain valtakunnallisten brändien lukijoilta: Norjassa nuoret maksavat konsernin alueellisten lehtien verkkouutisista.

– Vielä kaksi vuotta sitten olin hyvin pessimistinen lukijatulojen suhteen, yhtiön Ruotsin-toimintojen konsernijohtaja Raoul Grünthal sanoo.

”Vielä kaksi vuotta sitten olin hyvin pessimistinen lukijatulojen suhteen.”

Digimaksaminen on helpottunut, ja ihmiset ovat tottuneet ostamaan verkosta tavaraa ja palveluita. Digituotteita on markkinoitu ja ilmaista sisältöä rajattu.

– Toki tämä ei välttämättä ole kestävää, hän muistuttaa.

Kolmikymppiset ovat kasvaneet ajatukseen lehtitilauksesta, mutta tämän hetken teineille sellainen ei ehkä merkitse mitään. Siksi tuotekehitykseen pitää yhä satsata.

Schibsted hyödyntää Ruotsissakin useita maksumalleja.

Mainonta on tietenkin keskeinen – Aftonbladetin mainostuotoista valtaosa tulee mobiilista, ja se markkina kasvaa kovaa.

Aftonbladetin verkon Plus-tilaus lähenee mikromaksua. Svenska Dagbladetin malli taas yhdistää premiumia ja luettujen verkkojuttujen määrää laskevaa mallia.

– Aiemmin alan seminaareissa oli pohjavire, että on olemassa yksi oikea verkon maksumalli. Mutta digimaailmassa ratkaisu riippuu siitä, millaisia tuotteita yhtiöllä on.

”Ihmisistä tuntuu, että heillä pitää olla kuntosalikortti. Suurimman osan ajasta kuntosalit ovat tyhjillään. Jos ne käyttäisivät vain mikromaksuja, ne olisivat konkurssissa.”

Journalismin Spotify ei kuitenkaan ole ratkaisu. Mainostuloja malli ei tuota, mutta yhteinen kauppa kadottaa brändit. Niihin Grünthal taas uskoo: lukijat maksavat brändeistä, joihin haluavat liittää persoonansa.

Hän vertaa laatulehden digitilausta älylliseen kuntosalikorttiin.

– Ihmisistä tuntuu, että heillä pitää olla kuntosalikortti. Suurimman osan ajasta kuntosalit ovat tyhjillään. Jos ne käyttäisivät vain mikromaksuja, ne olisivat konkurssissa. Pitää olla tilaus.

Schibsted on globaali mediayhtiö, jonka liikevoitosta valtaosa tulee verkon markkinapaikkasivustoista. Suomessa sillä on esimerkikssi Tori.fi ja tänä vuonna aloittanut tarjoussivusto Let’s deal.

Sanomalehdet ovat edelleen paitsi kannattavia myös tärkeä osa Schibstedin ekosysteemiä, Grünthal vakuuttaa.
Markkinapaikoista saa dataa muun muassa ostoaikeista, mutta verkon uutispalvelut vetävät laajoja massoja, monta kertaa päivässä. Jatkuvaa huomiota ja rikasta dataa – yhdistelmä vetoaa mainostajiin.

– Siksi Google ja Facebook tahtovat niin epätoivoisesti sisältöjämme, Grünthal sanoo.

”Kaikkien alalla täytyy hyväksyä, että mediabisneksestä on tulossa alustakeskeistä.”

Siitä päästäänkin aiheeseen, josta Grünthal haluaa puhua. Hänen mielestään mediayhtiöiden pitää liittoutua ja rakentaa kilpailija Googlelle ja Facebookille.

Nyt ei puhuta sisältövaihdosta – ”se ei ole erityisen tärkeää”.

Nyt puhutaan alustoista.

– Kaikkien alalla täytyy hyväksyä, että mediabisneksestä on tulossa alustakeskeistä, Grünthal sanoo.

Schibsted investoi hurjasti koko konsernin yhteiseen julkaisemisen ja mainonnan alustaan, jota se rakentaa yhdessä kumppaniensa kanssa. Omalla alustalla data pysyy yhtiön sisällä ja sitä myös voi hyödyntää.

Grünthalin mukaan hyvää mainonnan alustaa on kallista ja vaikeaa rakentaa. Siksi hän ei pidä realistisena, että tulevaisuudessa niitä olisi maailmassa monta. Valta ja raha uhkaavat valua muutamille jäteille.

– Niiden lisäksi tulee olemaan satelliitteja, tubettajia ja bloggareita. Nämä ihmiset ovat mediayhtiöitä mutta eivät itsenäisiä vaan riippuvaisia esimerkiksi YouTubesta. Tällaisia yhtiöitä meillä tulee olemaan entistä enemmän. Luultavasti ei sanomalehtiä, sillä Google vie rahat.

Koska tämä tapahtuu?

– Tämä tapahtuu juuri nyt, Grünthal vastaa.

Ei yllätä, ettei Schibstedissä lähdetä mukaan esimerkiksi vain Facebookin sisällä julkaistaviin sisältöihin.

– On erittäin huono bisnesmalli maksaa ihmisille sisällöstä, joka julkaistaan toisten alustoilla.

 

Schibsted – Näin hyvin Ruotsissa menee

  • Viime vuosi oli Ruotsin Schibstedin historian paras.
  • Tuotoista jo noin 65 prosenttia tulee digistä. Iso osa niistä tulee verkon markkinapaikoista, mutta myös uutismedialla menee hyvin: digin kasvu kompensoi printin menetykset.
  • Iltapäivälehti Aftonbladetilla on 260 000 maksavaa digitilaajaa ja päivälehti Svenska Dagbladetilla noin 35 000. Digin lukijatuloissa lehdet ovat lähes tasoissa, sillä Aftonbladetin Plus-tilaus on hyvin edullinen.
  • Aftonbladetin päivittäinen lukijamäärä on yli triplaantunut vuodesta 1990. Näyttääkin siltä, että vasta mobiilin suosio kannibalisoi printin lukemista.

 

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.

Kommentit