Yleislehden malli on vaikeuksissa. Kaikkea kaikille ei toimi, vaan jokaisen lehden on löydettävä parhaat myyntiargumenttinsa, tunnistettava sisällöt, joilla se tuottaa lisäarvoa. Jostain muusta on karsittava.
Yhä useammin media-alan ammatillisessa keskustelussa törmää näihin ajatuksiin.
Ajatuksella on yleensä kaksi juurta.
Vähenevillä resursseilla kaikki toimitukset eivät pysty houkuttelevasti ja uskottavasti kattamaan koko perinteistä palettiaan kotimaasta, ulkomaihin ja talouteen.
Toisaalta verkossa journalismia, tietoa ja keskustelua on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. On pakko erottua, eikä siihen välttämättä riitä pelkkä rajaus tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Lehden on osoitettava välttämättömyytensä lukijoilleen konkreettisemmin.
”On pakko erottua, eikä siihen välttämättä riitä pelkkä rajaus tiettyyn maantieteelliseen alueeseen.”
Sisältöstrategian teroittamiseen ei luonnollisesti ole patenttiratkaisua. Yksi hyvin tuloksin valintaa tehnyt on norjalainen sanomalehti Aftenposten, joka on ylittänyt 100 000 digitilaajan rajapyykin.
Aftenposten tähtää sisältöihin, joihin ei törmää muualla. Se on tarkoittanut prioriteetin siirtämistä uutisagendan pienten siirtymien seuraamisesta ymmärrystä tuottavaan journalismiin.
Lehden toimituspäällikkö Tone Strøm-Gundersen kertoi Helsingin Sanomien järjestämässä Newsmedia Turnaround -tapahtumassa hiljattain, että lehti keskittyy kolmeen avainalueeseen.
Se kirjoittaa juttuja yhteiskunnallisista muutoksista kotimaassa ja ulkomailla. Toisaalta lukijat haluavat, että lehti ohjaa ja johdattaa heitä – ei vain perinteisissä hyötyjournalismin teemoissa kuten treenaamisessa vaan myös politiikan kaltaisissa aiheissa. Näiden lisäksi lehti panostaa ihmislähtöisiin ja ihmissuhteista kertoviin juttuihin.
Uutissisällöissä erottumiseen Gundersenillakaan ei ollut helppoa lääkettä. Vaatii taitoa nähdä suuret trendit tapahtumien takana.
Yksi tapa erottua on tehdä journalistisia tekoja, joilla on merkitystä omalle kohderyhmälle.
Mikään ei nimittäin viittaa siihen, että kriittistä, vallankäyttöä kyseenalaistavaa tai selvitystyötä vaativaa journalismia julkaistaisiin liikaa verkossakaan.
> Lisää yleislehden mallin murtumisesta esimerkiksi tutkimusraportissa Uutismedian uudet liiketoimintamallit Yhdysvalloissa.