Tilaa Lehti!

Helsingin Sanomat lyhensi verkon uutisotsikoitaan: Uusi linja korostaa tyylikkyyttä ja välttää ”kovin heruttelevia ilmauksia”

Kehityshankkeen yksi syy oli pitkien "klikkiotsikoiden" paheksunta, kertoo päätoimittaja Laura Saarikoski.

Adjektiivien käyttöä otsikossa harkitaan Hesarissa nyt aiempaa tarkemmin. ”Vanhan säännön mukaan: show, don’t tell”, Laura Saarikoski sanoo.
Ajankohtaiset

Helsingin Sanomat aloitti kesällä 2022 hankkeen, jossa se kehitti verkon uutisotsikoitaan. Taustalla oli niin lukijoilta kuin toimituksen sisältä tullut palaute, jossa paheksuttiin “pitkiä klikkiotsikoita”. 

Otsikoiden kehityssuunnaksi valikoitui kiinnostavuus, tyylikkyys ja lyhyys. Näistä viimeisin on selkeä muutos aiempaan. 

HS:n päätoimittaja Laura Saarikosken mukaan otsikoita kehitetään säännöllisesti, viimeksi näin on tehty noin kaksi vuotta sitten.

– Joskus palautetta tulee ihmisiltä, jotka elävät printtimaailmassa eivätkä ole tottuneet digitaalisen maailman otsikoihin. Välillä palaute on ollut relevanttia, ja meillä on ollut huonoja otsikoita, joista voimme tunnustaa, että tämä on ollut ylilyönti, hän sanoo.

Saarikosken mukaan kehitystyössä huomiota kiinnitettiin siihen, että kaikki otsikot eivät olisi mobiilisovelluksessa viiden tai kuuden rivin mittaisia. 

– Testasimme, kuinka hyvin suorat uutisotsikot toimivat. Meillä oli syntynyt toimituksessa ajatus, että kaikkiin otsikoihin kannattaa laittaa mukaan yksityiskohtia. Mutta esimerkiksi ‘Jalankulkija jäi auton alle Kaivokadulla’ -tyyppiset otsikot toimivat oikein hyvin, hän sanoo.

Saarikosken mukaan pääsäännöksi on kesän jälkeen muodostunut se, että uutisjutut otsikoidaan tiiviisti ja feature-artikkelit pidemmin. Pahimmillaan pitkät, eri osista koostuvat otsikot ovat hänen mukaansa kuin himmeleitä.

”Jos kaikki otsikot ladataan todella täyteen sitaatteja, adjektiiveja ja välimerkkejä, lukijan voi olla hankala hahmottaa, mitä on tapahtunut.”

– Jos kaikki otsikot ladataan todella täyteen sitaatteja, adjektiiveja ja välimerkkejä, lukijan voi olla hankala hahmottaa, mitä on tapahtunut. Tiiviys on tärkeää etusivulla, kun pitäisi käydä ilmi, mitä maailmassa on tapahtunut.

Saarikosken mukaan toimitus käyttää otsikoiden arvioinnissa laadullisia mittareita, joihin kuuluvat muun muassa hoksaavuus, lupauksen lunastaminen ja houkuttelevuus. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, ettei otsikkoon nosteta yksityiskohtaa, joka on kokonaisuuden kannalta merkityksetön. 

– Klikkausmäärät ovat hyvä apuri, mutta jos ne olisivat ainoa mittari, tulisi kiusaus turboahtaa yksittäisiä otsikoita etusivun kokonaisuuden kustannuksella, hän sanoo.

Saarikoski nostaa myös esiin kuvailevien ilmausten käytön otsikoissa ja penää huolellisuutta adjektiivien käyttöön. Otsikoiden tyylikkyyttä vähentää hänen mukaansa “kovin heruttelevien” ilmausten käyttö, kuten “historiallinen”, “dramaattinen” tai “mieletön”.

– Tällaiset adjektiivit kokevat inflaation nopeasti. Jos joka päivä on otsikon mukaan dramaattinen tapahtuma, herää kysymys, onko se totta, vai onko siinä hyperbolaa, Saarikoski sanoo.

– Jos esimerkiksi otsikossa sanotaan, että jokin käänne on dramaattinen, niin meidän pitää puhua Ukrainan sodasta tai koronakuolleisuudesta. Dramaattisia eivät ole pienet tapahtumat kaupungilla.

Helsingin Sanomissa toimittajaa ohjeistetaan tekemään jutulle työotsikko, mutta varsinaisen otsikon tekee toinen henkilö, esimerkiksi uutistuottaja tai toimitussihteeri. Saarikosken mukaan toimituksessa painotetaan sitä, että otsikoijan tulisi keskustella jutun kirjoittaneen toimittajan kanssa. Näin voidaan esimerkiksi varmistua siitä, että otsikon tekijä on tulkinnut jutun oikein.

– Otsikoinnissa pitää tasapainotella kiinnostavuuden ja tyylikkyyden välillä, Saarikoski sanoo.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.