Keskisuomalaisen kesätoimittajille pidettiin aloituspalaveri keväällä 2005.
Tilaisuuden lopuksi yksi uutistuottajista esitti nuorille toiveen. Jos vapaa-ajalla sattuu näkemään paljon hälytysajoneuvoja liikkeellä, olisi hyvä käyttää edes pari minuuttia sen selvittämiseen, mitä on tapahtunut.
”Teillä on tietysti oikeus jatkaa vapaapäiväänne”, tuottaja muotoili.
”Mutta jos aiotte todellisiksi ammattilaisiksi, niin ihmettelen syvästi, jos ette seuraa tilannetta.”
Toimittajan ammatissa työt valuvat väistämättä vapaa-ajalle. Kiireinen haastateltava voi soittaa takaisin kesken perheillallisen. Suuronnettomuudet sattuvat kokemukseni mukaan usein viikonloppuisin ja öisin.
Tiedän ajankohtaistoimittajan, joka kokee, että television iltauutisten ja A-studion katsominen kuuluvat hänen toimenkuvaansa. Tunnen deskitoimittajan, joka seuraa työpäivänsä jälkeen tarkasti verkkotilastoja.Toimitussihteerit voivat korjata kielioppivirheitä verkkojutuista vuorokauden ympäri. Oikeustoimittaja selaa tilaamansa tuomion myös kesken loman.
Työskentelyä on toisinaan vaikea lopettaa vapaa-ajalla, vaikka yrittäisi. Feature-kirjoittajat tietävät, kuinka teksti jää usein kypsymään mieleen alitajuisesti. Rakenne saattaa nytkähtää eteenpäin kesken jumppatunnin tai lapsen kuravaatteiden pukemisen.
”Jos toimittajalta vaaditaan aihepiirin syvällistä seurantaa, pitää siihen tarjota työaikaa.”
Itse ajattelen olevani aina jos en töissä niin työhoksottimet päällä. Parhaat juttuaiheet eivät löydy työkoneella somea selaten. Ne löytyvät erilaisista vuorovaikutustilanteista: salibandyjoukkueen saunaillasta, taloyhtiön pihatalkoista ja alakoulun urheilukisoista.
Työajan ulkopuolinen, työntekoa edistävä toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.
Työnantaja ei vaadi seuraamaan oikeinkirjoitusta tai käräjäoikeuden juttulistoja 24/7 mutta on tyytyväinen, jos joku haluaa näin tehdä.Ymmärrän myös hyvin, että en voi laskuttaa ylitöitä tekstini ajattelemisesta tai saunaillan uutishankinnasta.
Työnantajan vastuulla on kuitenkin tehdä pelisäännöt selviksi. Jos toimittajalta vaaditaan aihepiirin syvällistä seurantaa, pitää siihen tarjota työaikaa. Lisäksi on hyvä muistuttaa siitä, mitkä ovat työntekijän vastuualueita ja mitkä eivät.
Media-alalla kärsitään työuupumuksesta.
Ongelmat johtuvat osittain siitä, että työ ja vapaa-aika hämärtyvät niin helposti keskenään. Kuormitus voi käydä raskaaksi, koska työ ei lopu koskaan. Aina on enemmän tekemättömiä kuin tehtyjä uutisia, jokaista juttua voi hinkata paremmaksi.
Siksi on yllättävää, kuinka vähän mediataloissa keskustellaan alan kenties tärkeimmästä työelämätaidosta: itsensä johtamisesta.Toimittajalla on usein iso vastuu, kuinka työn ja vapaa-ajan olosuhteensa järjestää. Miten palaudun, milloin olen tavoitettavissa, millä tavoin rajaan työkuormaani.
Tässä tarvitaan itsetuntemusta.Toiset nauttivat työn jatkuvasta imusta, toisten on pakko päästä irrottautumaan. Toisille stressi on positiivista, toiset työskentelevät tehokkaimmin ilman paineita.
Niin että miten on? Lähtisitkö sinä seuraamaan paloautoja vapaapäivänäsi.
