Tilaa Uutiskirje!

Freet ovat trolleille helppo kohde: Oikeusjutuilla uhkailu hiljentämistarkoituksessa ei kuitenkaan ole uusi ilmiö mediassa, sanoo Ismo Huhtanen

Kiusantekokanteet voivat yleistyessään halvaannuttaa toimituksellista työtä. Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen uskoo kuitenkin, ettei lainsäädäntö ole ratkaisu ongelmaan.

Ismo Huhtasen mielestä korkein oikeus on tehnyt viime aikoina lehdistönvapautta vahvistavia ratkaisuja Vehkoo-päätöksen lisäksi myös lähdesuojasta. Lehdistönvapaudessa on kuitenkin myös avoimia kysymyksiä, minkä osoittaa Helsingin Sanomien toimittajien saamat syytteet.
Ajankohtaiset

Miten korkeimman oikeuden Vehkoo-ratkaisu vaikuttaa toimitustyöhön jatkossa, Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen?

Se selkeyttää toimitusten työtä, kun ne arvioivat mahdollisen kunnianloukkauksen rajoja. Ratkaisu toivottavasti yhdenmukaistaa esitutkinnan, syyteharkinnan ja tuomitsemisen käytäntöjä, eli turhien kunnianloukkausta koskevien esitutkintojen pitäisi vähentyä.

KKO totesi, että sosiaalisen median alusta on viestin julkaisupaikkana samassa asemassa kuin tiedostusväline. Viestin asiayhteys ratkaisee, onko kyse kunnianloukkauksesta vai ei.

Onko ”strateginen trollaus” eli yhteiskunnallista osallistumista hiljentämään pyrkivä oikeusjuttujen tehtailu rantautumassa suomalaiseen journalismiin?

Tästä on joitakin merkkejä yksittäisten toimittajien osalta. Voidaan tehdä esitutkintapyyntöjä tai uhkailla niillä hiljentämistarkoituksessa. Strateginen trollaus on kuitenkin laaja ja vähän epäselväkin termi.

”Turhien kunnianloukkausta koskevien esitutkintojen pitäisi vähentyä.”

Millainen riski kiusantekomielessä tehdyt kanteet ja esitutkintapyynnöt ovat toimittajille ja kustantajille?

Yleistyessään ne ovat riski. Pahimmillaan ne halvaannuttavat työtä, sitovat toimituksen ja sen johdon aikaa ja aiheuttavat kustannuksia lehtikustantajille. Se kaikki on pois toimituksellisesta työstä ja sen resursseista.

Oikeusjutuilla ja vahingonkorvausvaateilla uhkailu, se että joku laittaa asianajajan kirjoittamaan ikäviä kirjeitä päätoimittajille, toimittajalle tai kustantajille, ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Onneksi tällainen on Suomessa suhteellisen poikkeuksellista.

Keihin riski kohdistuu erityisesti?

Pienet ja ehkä keskisuuretkin lehdet voivat olla riippuvaisia yhdestä mainostajasta tai oikeudenkäyntikulujen riski voi olla niin suuri, että uhkailuun taivutaan. Suuremmilla kustantajilla on enemmän muskeleita sanoa ei. Freelance-toimittaja-yrittäjä on tietysti vielä pienimpiäkin lehtiä huonommassa asemassa. He voivat olla trolleille helppoja kohteita.

Miten ilmiötä voi torjua?

Viestimällä toimittajien työn tärkeydestä vapaan demokraattisen yhteiskunnan ja ihmisten yhteiselon kannalta. Kun kanssaeläjät ymmärtävät, miksi toimittajat tekevät työtään, todennäköisesti heitä kohtaan hyökkäillään vähemmän. Historioitsija Timothy Snyderin sanoin instituutiot auttavat meitä elämään ihmisiksi.

EU-komissio on sitoutunut suojelemaan media-alan toimijoita strategisia kanteita vastaan, ja sen on tarkoitus julkaista lainsäädäntöehdotus asiasta jo tänä keväänä. Mutta lainsäädäntö ei lähtökohtaisesti ole vastaus näihin kysymyksiin.

Kuinka tavallista on, että journalistisista jutuista tehdään Suomessa rikosilmoitus?

Ottaen huomioon tunneittain julkaistavien journalististen juttujen määrän näitä koskevat esitutkintapyynnöt ovat tosi harvinaisia. Kaikista poliisille tehdyistä kunnianloukkauksiin liittyvistä esitutkintapyynnöistä alle kymmenen prosenttia johtaa syytteeseen.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Kuuntele Virhe – Suomen lehdistön podcast journalismin epätäydellisyydestä

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast