Kangasalan Sanomat ei ole kohta kolmeen viikkoon voinut linkata juttujaan Metan omistamiin Facebookiin ja Instagramiin. Syynä on tiettävästi ilkivaltainen tapahtumasarja, joka käynnistyi keskiviikkona 9. marraskuuta. Lehti julkaisi tuolloin verkkosivuillaan jutun nuorten väkivallasta ja jakoi siihen johtavan linkin Facebookissa.
Aihe herätti kuumia tunteita, sillä osa lukijoista koki artikkelin syyllistäneen neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiviä lapsia. Joku tai jotkut tekivät päivityksestä ilmeisesti ilmiannon Facebookille, minkä seurauksena juttu ja linkki Kangasalan Sanomien verkkosivuille katosi kaikilta sen jakaneilta. Lehti puolestaan sai ilmoituksen, että julkaisu rikkoi Facebookin roskasisältöä koskevia yhteisönormeja.
Kangasalan Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja Heli Keskinen kertoo, että lehdellä oli tuolloin jo teossa jatkojuttu, jossa myös nepsy-lasten vanhemmat pääsisivät ääneen. Sitä ei kuitenkaan ehditty julkaista ennen kuin joku tai jotkut ilmeisesti alkoivat tehdä ilmiantoja myös lehden vanhoista Facebook-päivityksistä, joilla ei ollut mitään yhteyttä asiaan.
Keskinen epäilee ilmiantajien suivaantuneen luultuaan, että Kangasalan Sanomat oli poistanut nuorten väkivaltaa käsitelleen päivityksen Facebookista rajoittaakseen kriittistä keskustelua aiheesta.
Massailmiantojen jälkeen Facebookin algoritmit tulkitsivat verkko-osoitteen Kangasalansanomat.fi roskapostittajaksi.
– Kukaan ei saa jakaa mitään sisältöjämme Facebookiin tai Instagramiin. Facebook ilmoittaa, että me olemme roskasivusto, Keskinen sanoo.
Palvelusta poistettiin myös kaikki lehden aiemmin tekemät Facebook-päivitykset sekä sellaiset yksityishenkilöiden ja yritysten vanhatkin päivitykset, joissa oli linkki Kangasalansanomat.fi:hin.
Keskinen sanoo lähettäneensä asian selvittämiseksi sähköposteja Facebookin eri osoitteisiin, mutta vastausta ei ole tullut mistään. Ainuttakaan elävää yhteyshenkilöä ei ole löytynyt.
”Kukaan ei saa jakaa mitään sisältöjämme Facebookiin tai Instagramiin. Facebook ilmoittaa, että me olemme roskasivusto.”
Vastaavanlainen kokemus on myös Savon Sanomilla, jonka Facebook tulkitsi jakaneen palveluun kiellettyä sisältöä joulukuun alussa 2021. Kyse oli Fingerpori-sarjakuvan stripistä, jossa päähenkilö Heimo Vesan hihassa oli hakaristi.
”Yhteisönormien rikkomisen” seurauksena Savon Sanomien sivuille Facebookista tuleva liikenne on romahtanut vuodessa 70 prosenttia eli merkittävästi. Päätoimittaja Seppo Rönkkö kertoo, että lehti ei ole vuoden aikana saanut mitään suoraa yhteyttä Facebookiin tai selitystä tapahtuneelle.
Uutissuomalaisen jutussa Facebookin Pohjoismaiden viestintäpäällikkö tyytyy toteamaan sarjakuvan rikkoneen Metan vaarallisia henkilöitä ja organisaatioita koskevia käytänteitä. Kyse oli kuitenkin pilapiirroksesta, jonka kontekstia palvelu ei ymmärtänyt.
Rönkön mukaan Savon Sanomat on onnistunut kompensoimaan Facebook-liikenteen pudotusta muissa kanavissa. Hän pitää muutenkin tärkeänä, että sanomalehti ei ole riippuvainen someyhtiöiden toimintalogiikoista.
Rönkkö pitää tilannetta hyvin erikoisena maassa, jossa kunnioitetaan sananvapautta ja median toimintaa säätelee Julkisen sanan neuvoston kaltainen itsesääntelyelin.
– Sitten tulee tällainen kasvoton kansainvälinen jättiyritys, jonka kanssa ei päästä minkäänlaiseen keskusteluyhteyteen. Mielivaltaiseksikin sitä voi kuvata, Rönkkö sanoo.
Someasiantuntija Harto Pönkä on vuosien varrella nähnyt vastaavaa tapahtuneen eri alojen yrityksille, mutta ei medialle. Asian taustalla on hänen mukaansa se, että Facebookin ylläpidossa ylipäätään on suuria ongelmia.
Yhtiö yrittää suitsia epäaitoja käyttäjätunnuksia ja esimerkiksi disinformaation levittämiseen syyllistyviä sivuja algoritmien avulla. Algoritmit eivät kuitenkaan aina erota legitiimejä uutissivustoja valesivustoista.
– Suurin osa moderoinnista tehdään automaattisesti käyttäjien ilmiantojen perusteella. Ja tietysti myös kielialue vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti asioita tarkistetaan, Pönkä sanoo.
Pöngän tiedossa ei ole yksittäistä tahoa tai aitoja ihmiskontakteja, joihin perättömistä ilmiannoista kärsivät voisivat ottaa yhteyttä. Ainoita mahdollisuuksia on yrittää tehdä estetyistä artikkeleista vastailmoituksia, joiden perusteella Facebook taas alkaisi hyväksyä esimerkiksi uutissivustolle johtavia linkkejä. Näin Kangasalan Sanomat on toiminutkin – vielä tähän saakka ilman pysyviä tuloksia.
Myös EU:ssa on vireillä toimia, joilla suitsitaan digijättien valtaa. Esimerkiksi hiljattain voimaan tullut digipalvelusäädös velvoittaa alustayhtiöitä puuttumaan tehokkaammin vilpillisiin ilmoituksiin.
Pönkä istuu tällä hetkellä myös yleisön edustajana JSN:ssä. Hän pitää erityisen rajuna Kangasalan Sanomien tapausta, jossa kokonainen verkko-osoite on kokonaan kielletty.
– Sillä on alueellisesti merkittäviä vaikutuksia, jos esimerkiksi olisi jokin paikallisesti kuohuttava tapaus, eikä paikallislehden sivuilta löytyvään oikeaan tietoon pysty linkkaamaan.
”Meille on tullut tosi paljon yhteydenottoja, että oletteko te muuttuneet disinformaatiota jakavaksi yritykseksi.”
Kangasalan Sanomilla on Facebookissa yrityssivusto, ja yritys on tunnistautunut uutismediaksi Metan ohjeistuksen mukaan. Pönkä kehottaa muitakin tiedotusvälineitä rekisteröitymään, sillä asialla on todennäköisesti vaikutusta siihen, miten alustan moderointialgoritmit toimivat esimerkiksi juuri ilmiantotapauksissa.
Perättömien ilmiantojen aiheuttama tilanne on aiheuttanut Kangasalan Sanomissa runsaasti ylimääräistä vaivaa ja työtunteja. Keskinen pohtii, voiko teoriassa kuka tahansa estää minkä tahansa median julkaisutoimintaa tahallisilla ilmiannoilla.
Keskinen pitää tapahtumasarjaa ”jonkinnäköisenä painostuksena” ja pohtii, yrittävätkö jotkut tahot perättömiä ilmiantoja tekemällä estää tietyistä asioista puhumisen julkisuudessa.
– Mietin myös, onko tässä rikosilmoituksen paikka, koska yritystoimintaamme haitataan. Mutta en ole kuitenkaan halunnut vastata hyökkäyksen hyökkäyksellä.
Keskinen sanoo, että lehti ei ole ratkaisevalla tavalla riippuvainen Facebookista, mutta se on ollut hyvä kanava tavoittaa uusia yleisöjä. Lisäksi moni lehden yhteistyökumppani on mainostanut esimerkiksi sisältömarkkinointikampanjoitaan Facebookissa. Nyt niihinkään ei ole voinut linkata palvelusta.
– Meille on tullut tosi paljon yhteydenottoja, että oletteko te muuttuneet disinformaatiota jakavaksi yritykseksi. On siitä tietynlaista mainehaittaa.
Toisaalta someväylän sulkeuduttua lehti on onnistunut markkinoimaan lukijoille sovellustaan, jota on viime aikoina ladattu paljon. Viime viikolla lehti teki myös kaikkien aikojen ennätystuloksensa verkkosivujen kautta tulleiden tilausten määrässä. Tilauksia tehtiin kolminkertainen määrä tavalliseen viikkoon verrattuna. Yksi syy saattaa olla se, että verkkopalvelun etusivun liikenne on lisääntynyt, kun lukijat eivät tule Facebookin kautta suoraan artikkelisivuille.
Kangasalan Sanomissa tehdään parhaillaan myös somestrategiaa. Viimeaikaiset tapahtuvat vaikuttavat siihen olennaisesti.
– On pakko nojautua siihen, että liiketoiminta on sellaista, että tällaiset asiat eivät hetkauta.
