Tilaa Uutiskirje!

Erilaiset ilonaiheet

Näkökulmat

Suomen Lehdistön päätoimittaja Jukka Holmberg

Maailman sanomalehtiväki kokoontui kesäkuun alussa Bangkokissa vuosikongressiinsa mediamurroksen tunnelmissa mutta hyvin ratkaisuhakuisessa hengessä.

Länsi ja itä elävät eri vaiheissa. Se näkyi ilonaiheissa: intialaiset juhlivat uuden nuorekkaan printtisanomalehden menestyksellistä lanseerausta, amerikkalaiset hyrisevät sanomalehtien tilaustulojen kääntymisestä kasvuun digitilausten myötä.

Printin ja digin synnyttämien tuottojen erosta kertoi jotain se, että pelkästään yksi intialainen yhtiö, ABP Group, lennätti kongressiin 320 osallistujaa, kun koko Yhdysvalloista osallistuja oli 27.

Erisuuntaisen kehityksen vauhti on kuitenkin tasaantunut. Levikit laskevat lännessä ja kasvavat idässä aiempaa maltillisemmin.

Kun väestönkasvun tai lukutaidon lisääminen eivät ole lännessä kovin käyttökelpoisia keinoja, on katse kääntynyt sisältötulojen saamiseen myös digitaalisesta maailmasta.

Nyrkkisäännön mukaan yksi menetetty printtilukija tuottaa verkossa kustantajalle vain viisi prosenttia aiemmasta tulosta.

Puolet tuloista katoaa, kun tilausmaksu jää pois verkon ilmaisuuden vuoksi. Mainostuloina satunnaisempi verkkolukija tuottaa vain kymmenesosan vahvaan printtilukusuhteeseen verrattuna.

Siksi kysymys ”maksua vai ei” on jo vanhentunut.

Oikea kysymys kuuluu, millä tavoin maksua verkossa pyydetään.

Yhdysvalloissa jo puolet kustantajista käyttää verkossa jotain maksumallia.  Suosituin on New York Timesin lanseeraama ja Suomessakin käyttöön otettu ilmaisten juttujen määrää rajoittava malli. Yleinen on myös maksullista lisäsisältöä tarjoava malli. Osa lehdistä on pannut kaiken sisällön maksun taakse.

Printin ja digin yhdistelmätilaukset todettiin monissa puheenvuoroissa hyvin toimivaksi malliksi. All in one, all inclusive, all access ja full service olivat uusia trenditermejä.

Digitaalisista ilmoitus- ja tilaustuloista rakennetaan uutta tulovirtaa, jonka avulla sanomalehdet voivat jatkaa elämäänsä printtilevikkien – pitkälti luonnollisen – laskun jatkuessa.

Pelkkä digi ei kuitenkaan riitä. Kun valtaosa tuloista vielä pitkään tulee painetusta lehdestä, olisi suora harppaus pelkkään digilehteen erittäin uhkarohkea valinta. Siksi tarvitaan molemmat – etenkin kun useimmat lukijat näin haluavat.

Lisää aiheesta