Sulje

Dataa voi visualisoida näyttävästi pienissäkin toimituksissa, sanoo Nokian Uutisten Annastiina Salonen

Toimitus

Ilmaisten visualisointityökalujen käyttö on tuonut ainakin kahdenlaista hyötyä: verkkopalveluiden visuaalisuus on parantunut ja datajuttujen tekeminen on lisääntynyt.

Tuttu tilanne paikallislehdessä: toimituksessa ei ole omaa visualistia, joten toimittajien pitää kirjoittamisen ja valokuvaamisen ohella tehdä myös grafiikat juttuihinsa. Usein jää tekemättä, ja onnettomuusuutinen kuvitetaan kartan sijaan poliisin logolla tai dataa sisältävästä jutusta puuttuu kuvaaja.

– Meillä on ollut selkeä puute, miten visualisoida tilastojuttuja. Ei ole ollut työkaluja, joilla tehdä pylväitä, piirakoita tai karttoja, sanoo Nokian Uutisten uutistuottaja Annastiina Salonen.

Salonen päätti tarttua ongelmaan. Hän osallistui kokeneille journalisteille tarkoi­tettuun kaksivuotiseen erikoistumiskoulu­tukseen, jonka lopputyönä hän teki Sanoman paikallislehtien käyttöön datajournalismioppaan. Oppaan julkaisemisen myötä lehdissä otettiin käyttöön myös perusominaisuuksiltaan ilmainen Datawrapper-ohjelma, jonka avulla datavisualisointeja voi tehdä helposti ilman koodaustaitojakin.

Salonen halusi oppaallaan ensinnäkin vähentää lajiin liittyvää mystiikkaa. Tilastoihin perustuvia juttuja on tehty paikallislehdissäkin aina, eikä datajutun tekemiseen välttämättä kulu päivä- tai viikkokausia.

Toisekseen oppaan on tarkoitus toimia käytännönläheisenä työkaluna toimitusten arjessa. Yksi olennainen asia on esimerkiksi se, että pelkän datan varaan jutussa ei kannata jäädä vaan kokonaisuutta on syytä tukea vähintään yhdellä asiantuntijahaastattelulla.

”Esimerkiksi jonkin väestötiedon hankkiminen Tilastokeskuksesta saattaa maksaa monta sataa euroa. Se on iso potti paikallislehdelle, ja juuri siksi tiedon avoimuuden puolesta on myös taisteltava.”

Salonen sanoo, että erilaisia datalähteitä voitaisiin ylipäätään hyödyntää toimituksissa paljon nykyistä paremmin. Monet valtakunnalliset tahot, kuten Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos, tuottavat myös kuntakohtaista aineistoa, josta voi olla paljon iloa paikallislehdille. Kuntatasoinen data on usein myös ilmaista, mutta kaupunginosan tarkkuudella kerättävästä tiedosta saattaa joutua jo maksamaan.

– Esimerkiksi jonkin väestötiedon hankkiminen Tilastokeskuksesta saattaa maksaa monta sataa euroa. Se on iso potti paikallislehdelle, ja juuri siksi tiedon avoimuuden puolesta on myös taisteltava.

Datan visualisointiohjelman käyttöönotto on tuonut kahdenlaisia hyötyjä. Ensinnäkin lehtien verkkopalveluiden visuaalisuus on parantunut. Toisekseen datajuttujen tekeminen lehdissä on lisääntynyt, koska datan esittämiselle on nyt aiempaa parempia vaihtoehtoja.

Salonen esimerkiksi teki Nokian ja verrokkikuntien väestökehitysennusteesta interaktiivisen grafiikan, jossa näkyy kunnan asukasluku nyt ja asukaslukuennuste vuodelle 2040. Vuosilukuja klikatessa kuntien pylväät nousevat tai laskevat ennusteen mukaisesti.

Karttojen visualisointia taas on hyö­dynnetty esimerkiksi jutussa, jossa kerrottiin Nokian rikollisuudesta. Kaupunginosaa klikkaamalla kartassa avautuu inforuutu, jossa on lisätietoja alueen rikollisuudesta.

Datawrapperin lisäksi vastaavia ilmaisia tai edullisia ohjelmia ovat ainakin Info­gram ja Flourish. Annastiina Salonen arvioi, että ohjelmat ovat useimmiten niin helppokäyttöisiä, että ne ovat kenen tahansa opeteltavissa.

– Toimittajat kyllä hallitsevat hyvän sisällön tekemisen, mutta työtä helpottaville työkaluille on aina tarvetta.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit