• LEHDISTÖTILAISUUS
• AIKA 19.6.2023 
• PAIKKA Karlaplanin aukion ympäristö Tukholman Östermalmissa 
• PAIKALLA Dagens Nyheterin vastaava päätoimittaja Peter Wolodarski 
• AIHE Bonnierin ja KSF Median omistusjärjestelyt, digitaalinen journalismi, Wolodarskin henkilöhistoria 
• TARJOLLA Kahvia ja lomajärjestelyitä 

Tietenkin Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski on kiireinen mies. On kesäkuun puoliväli, lomat painavat päälle ja kuuden lapsen lomajärjestelyissä on tekemistä. 

Haastattelupaikka on vaihtunut lennosta Dagens Nyheterin toimituksesta Wolodarskin kotikulmille, Tukholman vauraassa Östermalmin kaupunginosassa sijaitsevaan puistoon. Ja juuri kun olemme kävelleet lähikahvilaan ja asettumassa terassille, alkaa rankkasade. 

Sisällä kahvilassa haastattelun aikana Wolodarskin 6-vuotiaalla pojalla on asiaa isälleen, ja älykelloon piippaa taajaan viestejä muulta perheeltä. 

Kuinka Wolodarski onnistuu hässäkän keskellä päätoimittamaan myös Ruotsin suurinta tilattavaa sanomalehteä? 

– Kyllä se onnistuu. Pitää vain säätää, hän sanoi nauraen kahvilaan kävellessämme. 

Syy haastatella Wolodarskia tuli julki kesäkuun alussa, kun Bonnier Newsin kerrottiin tulevan perustettavan HBL Median pääomistajaksi ja ryhtyvän julkaisemaan suomalaisia Hufvudstadsbladetia, Västra Nylandia ja Östnylandia. Wolodarskista tulee uuden yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Lehdet kuuluvat Bonnierilla samaan liiketoimintasegmenttiin kuin Dagens Nyheter. 

Wolodarski kertoo olleensa mukana neuvotteluissa alusta asti viime vuoden elo–syyskuusta lähtien. 

– Löysimme nopeasti yhteisymmärryksen ja yhteiset arvot. Se oli erittäin tärkeää tämänkaltaisessa sopimuksessa, hän sanoo. 

Wolodarski pitää erityisen tärkeänä, että suomenruotsalainen ääni suomalaisessa mediakentässä säilyy vahvana. Haastattelun aikana hän vakuuttaa, että suomalaislehtien toimituksia ei ole tarkoitus pienentää vaan journalismin resurssit halutaan pitää vähintään nykyisellä tasolla. On myös todennäköistä, että yhteissisältöjen määrä kasvaa. KSF Median lehdet pystyvät hyödyntämään laajasti esimerkiksi DN:n journalismia. 

Wolodarski uskoo omistusjärjestelyjen hyödyn näkyvän ennen kaikkea kaupallisella puolella eli esimerkiksi mainonnassa. Hän kuvailee Hufvudstadsbladetia isoksi laivaksi, jolla on heikko moottori. Bonnierin avulla moottori suurenee, mikä taas auttaa liikevaihdon kasvattamisessa. 

Wolodarski arvioi, että Bonnier Newsin yhteiset kaupalliset toiminnot on mahdollista skaalata myös kolmeen suomalaiseen sanomalehteen. 

– Sen ansiosta niiden digisiirtymä vauhdittuu huomattavasti.

Bonnier haluaa HBL Median lehtien ”menestyvän”, mikä kaupallisesta näkökulmasta tarkoittaa tietenkin kannattavuutta. Wolodarski sanoo, ettei ole toimittajillekaan hyvä joutua tekemään töitä tappiollisessa yhtiössä. 

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että HBL Mediaan vähemmistöomistajaksi jäävä Konstsamfundet on luvannut jatkaa taloudellista tukeaan lehdille. Vuosittaista tukisummaa ei ole julkistettu, mutta Wolodarskin mukaan siitä on sopimus Bonnierin ja säätiön kesken. Tähän saakka Konstsamfundetin tuki Hufvudstadsbladetille on ollut vuosittain jopa 2,5–3,5 miljoonaa euroa ja sillä on katettu yhtiön tekemät tappiot. 

Wolodarskia tuntevat kuvailevat häntä läsnäolevaksi, asioista kiinnostuneeksi ja rauhalliseksi. Se näkyy myös haastattelutilanteessa. Puheen pahasti häiriintymättä Wolodarski sujauttaa pojalleen kännykkänsä, jolla tämä voi maksaa haluamansa juoman kahvilan kassalla. 

Wolodarski kuvailee itseään Suomen asioiden ”kiinnostuneeksi seuraajaksi”. Hän lomailee perheineen Suomessa usein, ja on kehittänyt verkoston ihmisiä, joihin pitää yhteyttä. Moni kontakti liittyy Helsingin Sanomiin, jonka kanssa Dagens Nyheter on vuosien varrella tehnyt paljon yhteistyötä.  

Muista kontakteistaan Wolodarski mainitsee erikseen Alexander Stubbin, joka jo ulkoministeriaikanaan vuonna 2009 kutsui hänet paneelikeskusteluun Poriin. Wolodarski ja Stubb ovat sittemmin pitäneet yhteyttä. Wolodarski on myös käynyt pariinkin otteeseen haastattelemassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. 

Wolodarski on muun muassa opiskellut Harvardissa Venäjän modernia historiaa, joten Suomen asema Venäjän rajanaapurina on kiinnostanut häntä myös tästä vinkkelistä. 

– Minulle on ollut hyvin luontevaa seurata sitä, mitä Suomessa tapahtuu. 

Ruotsissa Wolodarski on tunnettu ja näkyvä mediahahmo ja yhteiskunnallinen keskustelija, ja HBL Median perustamisen jälkeen hänen tunnettuutensa todennäköisesti kasvaa Suomessakin. 

Wolodarskin tyyli myös jakaa mielipiteitä. Esimerkiksi koronapandemian alkuvaiheessa hän kritisoi kolumneissaan kovasanaisesti Ruotsin terveysviranomaisten valitsemaa linjaa, jossa viruksen annettiin levitä väestössä. 

Dagens Nyheteristä irtisanoutunut tiedetoimittaja Amina Manzoor on sittemmin väittänyt, että Wolodarskin lehden mielipidesivuilla esittämät näkemykset vaikuttivat myös siihen, millä tavalla lehden toimittajat saivat uutisoida koronatilanteesta. Wolodarski itse on kiistänyt Manzoorin väitteet. 

Haastattelussa hän sanoo kokeneensa omaksi tehtäväkseen kertoa pandemian alkuvaiheessa, millaisia ratkaisuja Ruotsin naapurimaissa, muun muassa Suomessa, tehtiin viruksen leviämisen estämiseksi. 

– Tuntui siltä, että Ruotsissa mentiin omaan suuntaan ilman keskustelua. 

Elokuussa Hufvudstadsbladetin päätoimittajana aloitti Kalle Silfverberg, joka korvaa Helsingin Sanomiin siirtyvän Erja Yläjärven. Wolodarskin mukaan Bonnierilla oli sanansa sanottavana siihen, että juuri Silfverbergistä tuli HBL:n päätoimittaja. Wolodarski ja Silfverberg myös tapasivat Tukholmassa ennen Silfverbergin valintaa ja keskustelivat omistusjärjestelyn vaikutuksesta ja tulevasta yhteistyöstä. Silfverberg on sanonut, että omistusjärjestely oli yksi tärkeä tekijä hänen siirtymisessään HS:stä HBL:ään. 

Silfverberg oli tavannut Wolodarskin lyhyesti jo Helsingin Sanomissa vuosia sitten. 

– Hän on hyvin miellyttävä ja sulavakäytöksinen ja ennen kaikkea äärettömän kiinnostunut kaikesta. Hän esittää keskusteluissa hyvin paljon kysymyksiä. 

HBL:stä Helsingin Sanomiin siirtyvä Erja Yläjärvi puolestaan sanoo aina arvostaneensa Wolodarskissa sitä, että hän on pystynyt yhdistämään “tuoteajattelun” ja aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelijan roolin. 

– Hän on myös hirvittävän helposti lähestyttävä, ei muodollinen tai protokollamainen, Yläjärvi sanoo.

Wolodarskin vanhemmat ovat kotoisin Puolasta mutta päätyivät Ruotsiin 1960-luvun lopussa Puolan kommunistipuolueen käynnistämän juutalaisvastaisen kampanjoinnin vuoksi. Wolodarski on syntynyt Tukholmassa vuonna 1978, ja hänen isänsä Alexander on tunnettu arkkitehti. 

Journalistiksi Wolodarski päätyi omien sanojensa mukaan siksi, että on aina ollut poikkeuksellisen utelias ja kiinnostunut uutisista. Hän teki omaa sanomalehteä koulussa jo 9-vuotiaana ja on työskennellyt lapsena myös television ja radion nuortenohjelmissa. 

Dagens Nyheteriin Wolodarski palkattiin 19-vuotiaana, ja pari vuotta myöhemmin hänet nimitettiin pääkirjoitustoimittajaksi. Vuonna 2013, 35-vuotiaana, hänestä tuli päätoimittaja. 

Wolodarskin 10-vuotisella päätoimittajakaudella Dagens Nyheter on onnistunut kääntämään digitilauskantansa selvään nousuun – vieläpä erittäin kannattavasti. Vuonna 2020 lehti teki parhaan taloudellisen tuloksensa vuoden 1990 jälkeen. Puhtaita digitilaajia on jo 265 000. 

Vaikka kehitys on ollut hyvää, Wolodarski sanoo, että tulevaisuus on edelleen epävarma eikä digitaalisen journalismin ansaintamallia ole ratkaistu pysyvästi. 

Digitilaajien pitäminen ei ole kuitenkaan ollut niin vaikeaa kuin aluksi pelättiin. Hänen mukaansa yli kaksi vuotta tilanneista vain kaksi prosenttia lopettaa tilauksen. 

– Se on jopa vähemmän kuin mihin olimme printtimaailmassa tottuneet. 

Digitaalinen siirtymä on tietysti vaatinut myös vaikeita päätöksiä. Myös Dagens Nyheterissä karsittiin kuluja ja irtisanottiin toimittajia, kun printtilevikit laskivat eikä digitaalista ansaintaa vielä ollut riittävästi.  

Wolodarski kuitenkin arvioi, että toimituksessa kulttuurin muutos on otettu hyvin vastaan. Syynä on se, että DN on pyrkinyt keskittymään sellaisiin digitaalisiin mittareihin, jotka kannustavat laatujournalismin tekemiseen. Näitä ovat klikkien sijaan esimerkiksi journalismin tuomat tilaukset sekä juttujen lukemiseen käytetty aika. 

Wolodarski visioi, että Dagens Nyheterin kokonaistilaajamäärää on mahdollista kasvattaa nykyisestä 380 000:sta 500 000:een eli jopa sadallatuhannella isommaksi kuin pelkällä printti-DN:llä oli parhaimmillaan tilaajia. Hän perustelee tätä sillä, että Ruotsin väkimäärä kasvaa kaiken aikaa, samoin väestön koulutustaso. Digiaikana sisällön jakaminen on myös paljon helpompaa kaikkialle maahan, ei vain suurten kaupunkien ympäristöön.  

Jo nyt DN on kyennyt palkkaamaan lisää toimittajia ja laajentumaan alueellisesti. Se on avannut useita aluetoimituksia eri puolille Ruotsia. 

– Meidän täytyy olla lähellä lukijoita ja näyttää, että seuraamme koko maata. Uusien toimitusten avaaminen on ollut minusta oikea tie, ja kadun vain sitä, ettemme tehneet niin jo aiemmin. 

Vuonna 2019 Bonnier osti Mittmedialta lähes 30 paikallista ja alueellista sanomalehteä Ruotsissa.  

Wolodarski sanoo, että kaupan jälkeen Mittmedian nimi hylättiin esimerkiksi sähköpostiosoitteissa ja ryhdyttiin käyttämään lehtinimikkeiden nimiä. Samoin on tarkoitus toimia myös Suomessa KSF Median lehtien kanssa. Syynä on se, että lehtinimikkeet ovat lukijoille läheisempiä kuin mediakonsernien nimet. 

– Kaikessa kommunikoinnissa lukijoiden kanssa käytetään sanomalehtien nimiä. 

Dagens Nyheter on saanut kansainvälistä huomiota esimerkiksi nimitettyään ilmastoaktivisti Greta Thunbergin yhden päivän ajaksi päätoimittajakseen vuonna 2020. Nykyään lehti myös kieltäytyy ottamasta mainontaa öljy-yhtiöiltä.

Wolodarskin johdolla lehti on onnistunut edistyksellisen imagon luonnissa, mutta kriittisemmin voi myös kysyä, kuinka paljon tempauksissa on kyse silkasta poseerauksesta. Wolodarski itse sanoo Dagens Nyheterin olevan identiteetiltään liberaali sanomalehti. Tästä huolimatta lehden journalismi ei koskaan ole PR:ää tai mainontaa vaan “todellisia asioita ja todellisia mielipiteitä”.

Greta Thunbergin nimittämisessä päätoimittajaksi oli Wolodarskin mukaan kyse siitä, että lehti halusi alleviivata ilmastokriisin tärkeyttä Ruotsissa. Toisaalta hän sanoo myös, että kun digimurroksen keskellä lehti luo uutta asiakaspohjaa ja kasvaa, on tärkeää pitää vahva identiteetti ja brändi. Se ei Wolodarskin mukaan tarkoita, että uutisjournalismi sekoittuu mielipiteisiin. 

– Mutta meillä on intohimoja. Meillä on ideoita demokratiasta ja asioista, joita pidämme tärkeinä yhteiskunnassa, Wolodarski sanoo.

– Minusta se on tärkeää, mutta tiedän joidenkin kollegoideni ajattelevan, että sanomalehtien pitäisi olla… Ei intohimoja. Ei mitään. Ja se on heidän valintansa. 

Omissa teksteissään Wolodarski sanoo haluavansa käsitellä mieluummin suuria kansainvälisiä aiheita, esimerkiksi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, kuin ruotsalaista politiikkaa tai päivänpolttavia aiheita.

Hän tunnistaa Ruotsin suurimman sanomalehden päätoimittamiseen liittyvän vallan ja sanoo sen rajoittavan henkilökohtaista elämäänsä.

– Joudun aina miettimään tekemisiäni sitä kautta, miten ne voivat vaikuttaa lehteen. On minun tehtäväni suojella lehteä ja tuottamaamme journalismia.