Suomalaisissa toimituksissa alkavat olla arkipäivää tapaukset, joissa toimittajaa on häiritty tai painostettu työnsä vuoksi. Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi kertoo jutelleensa kollegoidensa kanssa asiasta jo pitkään.
– Aika moni kertoo, että tällaisia keskusteluja käydään toimituksissa viikoittain, Ahosniemi sanoo.
Päätoimittajien tiistaina julkistamassa kannanotossa vaaditaan toimittajien ja muiden julkista työtä tekevien oikeusturvan parantamista. Jokunen vuosi sitten lakiin kirjattu vainon käsite on päätoimittajien mukaan askel oikeaan suuntaan, mutta ei vielä riittävä.
Ahosniemen mukaan asianomistajarikoksissa syyttäjällä on iso harkintavalta arvioida, milloin syytekynnys ylittyy.
– Jotenkin sitä kynnystä pitäisi pystyä alentamaan, koska kun asia on sanktioitu, se nostaa kynnystä ruveta rähjäämään, Ahosniemi toteaa.
Oikeusturvan parantamisen lisäksi Ahosniemi pitää tärkeänä, että toimituksissa on mietitty toimintatavat, joilla häirittyjä toimittajia voidaan auttaa.
”Olisi demokraattiselle kehitykselle vaarallista, jos itsesensuuri lisääntyisi painostuksen onnistumisen vuoksi.”
– Häirintää kokeneella toimittajalla pitää olla tunne siitä, että organisaatio on hänen apunaan ja tukenaan.
Tärkeässä osassa ovat Ahosniemien mukaan päällikkötoimittajat, jotka ovat nähneet häirintätapauksia ennenkin ja tietävät, miten niitä kannattaa käsitellä.
– Keskustelu ja esimiehen tuki ovat keskeisiä tällaisissa tapauksissa.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esimerkiksi Turun Sanomien toimittajana työskennelleen Rebekka Härkösen tapaus. Härkönen alkoi saada vihapostia Turun viimevuotisen joukkopuukotuksen jälkeen, koska kirjoitti jutun turvapaikanhakijasta, joka auttoi puukotuksen uhreja. Nettiuhkailun lisäksi Härköstä alettiin seurata ja häiriköidä myös kaupungilla. Tämän seurauksena Härkönen muutti Turusta Helsinkiin. Hän työskentelee nyt Lännen Median toimituksessa.
Ahosniemen mukaan päätoimittajien kannanoton laatimiseen johti erityisesti Härkösen tilanne.
– Se on kaikkein räikein tapaus ja on jatkunut niin pitkään, hän sanoo.
Ahosniemen mukaan journalistien häirintä on usein masinoitua ja keskittyy tietyistä aiheista, esimerkiksi maahanmuutosta, kirjoittaviin toimittajiin. Ahosniemi itse on Alma Talentin toimituksista vastaava päätoimittaja. Hän sanoo, että talousmediakaan ei ole vapaa häirinnästä ja painostuksesta.
– Me käsittelemme maahanmuuttoasioita esimerkiksi työelämäkysymysten vinkkelistä.
Ahosniemestä on vakava asia, jos toimittajien uhkailuun ei pystytä puuttumaan. Häirintä ja painostus saattavat johtaa itsesensuuriin eli siihen, että toimittajat jättävät käsittelemättä aiheita, joista epäilevät saavansa ikävää tai uhkaavaa palautetta.
– Suomessa on hirveän hyvin toimiva lehdistö. Olisi demokraattiselle kehitykselle vaarallista, jos itsesensuuri lisääntyisi painostuksen onnistumisen vuoksi.
