Sulje

Olli Sulopuisto

Arkistoissa makaa juttuja, jotka voisivat olla ikuisia tai syntyä uudelleen

journalismi

Pidä kirjaa lukijoita kiinnostavista artikkeleista, päivitä niiden sisältöä ja jaa niitä yhä uudelleen omissa kanavissasi.

Jokaisen toimituksen arkistoissa makaa juttuja, joista olisi yhä hyötyä lukijoille. Etenkin sellaiset ikivihreät artikkelit, joiden pariin lukijat löytävät netissä tiensä vuosienkin päästä, ovat kuin ilmaista korkotuottoa tuova sijoitus. Niitä voi ajatella sijoituksena siinäkin mielessä, että vaikka laadukkaan, kiinnostavuutensa säilyttävän jutun tekemiseen luultavasti kuluu normaalia enemmän aikaa, siitä syntyy myös normaalia enemmän hyötyä.

Analytiikkayhtiö Content Insight Labs jakaa muut kuin päiväperhosjutut kolmeen kategoriaan, jotka ovat pitkä häntä, ikuiset ja uudelleensyntyneet.

Pitkän hännän jutut kiinnostavat lukijoita vielä muutama päivä julkaisun jälkeen sen sijaan, että ne painuisivat unholaan samana päivänä. Ikuisia juttuja puolestaan luetaan jatkuvasti enemmän kuin sivustolla edellisen kuukauden aikana julkaistuja juttuja keskimäärin. Uudelleensyntyneet artikkelit taas ovat sellaisia, joihin alkaa tulla yhtäkkiä ulkopuolista liikennettä.

Tämä on hyödyllinen jaottelu, kun ymmärtää, että juttujen uudelleensyntymään ei voi itse vaikuttaa, mutta ikuisten juttujen sisältöä ja markkinointia voi aina petrata. Pitkä häntä taas voi perustua esimerkiksi uutisvoittoihin: syntyy hetkellistä kiinnostusta, joka sataa omaan laariin.

Tyypilliset ikivihreiden juttujen aiheet löytyvät lifestyle-suunnalta: ruoka, musiikki, harrastukset, sesongit. Jälkimmäinen ryhmä eroaa muista sillä varsin ilmeisellä tavalla, että vaikka sesonkijutut löytävät lukijoita vuodesta toiseen, niitä ei kuitenkaan kannata markkinoida ympäri vuoden. Tai voihan sitä kokeilla, jos jutut joulukinkuista kiinnostaisivat juhannuksena.

”Myös uutisjuttu voi kääntyä arkistokelpoiseksi artikkeliksi, jos tekstiä vain jaksaa päivittää niin, että se säilyy lukukelpoisena myöhemminkin.”

Myös uutisjuttu voi kääntyä arkistokelpoiseksi artikkeliksi, jos tekstiä vain jaksaa päivittää niin, että se säilyy lukukelpoisena myöhemminkin. Saksalainen bisneskustantaja Ebner tarkistaa tällaisten juttujen sisällön vähintään puolivuosittain. Tarkoituksena on varmistaa, että niiden hakukoneoptimointi on yhä kohdallaan.

Osa julkaisijoista muokkaa myös juttujen sisältöä säännöllisesti, esimerkiksi lisäämällä lääketieteellistä tietoa sisältävään artikkeliin tuoreimmat aiheeseen liittyvät tutkimustulokset tai varmistamalla, että jäätelökioskien osoitelistaus on ajantasainen. Toinen tapa lähestyä arkistojuttujen uudelleenhyödyntämistä on, että vaikka sisältöä ei muutettaisi, juttua voi markkinoida netissä lukijoille aina uudenlaisilla tavoilla – sitaattinostoilla, kuvilla ja niin edelleen.

Ikivihreät jutut kannattaa listata Excel- tai Google Sheets -taulukkoon. Sinne kirjataan jutun aihe, milloin se on viimeksi jaettu ja missä kanavissa sekä vapaamuotoisia muistiinpanoja (pitäisikö sisältöä päivittää, toimiko se hyvin Facebookissa ja niin edelleen).

Lisäksi juttuja voi ryhmitellä sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan. Nola.com | Times-Picayune -lehdessä käytettiin kategorioita juttusarjat, kuvagalleriat, videot, ruoka & juoma, Mardi Gras (median kotipaikka oli New Orleans) ja juhlasesongit.

Taulukosta on helppo tarkistaa, löytyisikö arkistoista tuoreeseen uutistapahtumaan liittyvää juttua, tai jos on hiljainen uutispäivä, voisiko jonkun vanhan artikkelin julkaista uudelleen. Lisäksi listan päivittämiselle ja hyödyntämiselle on syytä nimetä vastuuhenkilö, koska muuten se tuppaa unohtumaan.

On pari julkaisukanavaa, joihin ikivihreä sisältö sopii erityisen hyvin. Niistä ensimmäinen on niin sanottu limited run -uutiskirje, jonka ei ole tarkoituskaan jatkua ikuisesti.

Washington Postilla on helppoja reseptejä opettava 12-osainen uutiskirje. Kun lukija kiinnostuu ja tilaa sen, hänelle lähetetään yksi sähköposti kerran viikossa. Koska reseptit eivät sisältönä vanhene, jo kerran julkaistulla materiaalilla saadaan pidettyä lukija kiinnostuneena kolmen kuukauden ajan.

Toinen, uudehko kanava on älypuhelimissa toimiva Google-sovellus. Se ehdottaa käyttäjälle luettavaa jo ennen kuin hän on ehtinyt hakea mitään. Sovellus nostaa esiin sekä uusia että vanhoja juttuja, kunhan niiden vain arvellaan kiinnostavan käyttäjää.

Kolme tapaa nostaa vanhoja juttuja

1. Katsokaa tilastoista, mitkä jutut kiinnostavat vielä pitkään julkaisuajan jälkeenkin ja puunatkaa niitä hieman.
2. Kelpaisiko aiemmin tehty juttusarja julkaistavaksi uudelleen uutiskirjemuodossa?
3. Sesongin lähestyessä harkitkaa, voisiko aiemmin julkaistun arkistojutun nostaa näkyviin.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit