Tutkit seitsemän eurooppalaisen medianeuvoston ratkaisuja sosiaaliseen mediaan liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi Norjassa, Hollannissa, Belgiassa ja Britanniassa toimittajien sosiaalisen median postaukset kuuluvat itsesääntelyn piiriin. Miten tätä perustellaan, JSN:n valmistelija Laura Juntunen?
Muun muassa sillä, että yleisö ei välttämättä osaa tehdä eroa sen välillä, onko jonkun tunnetun toimittajan julkaisu tehty ammatillisessa vai yksityisessä roolissa.
Kuka näissä maissa siis saa mahdollisen langettavan?
Eurooppalaisten medianeuvostojen välillä on eroja siinä, hyväksyvätkö ne yksittäisistä toimittajista tehtyjä kanteluja vai vastaako kanteluun lähtökohtaisesti tiedotusväline, kuten meillä.
Ratkaistessaan, kuuluuko somesisältö niiden toimivaltaan, neuvostot arvioivat yleensä, onko sisältö tulkittavissa journalistiseksi ja onko journalisti toiminut ammatillisessa roolissaan eli ilmoittaako hän esimerkiksi tilillään olevansa toimittaja. Kaikki toimittajien yksityishenkilöinä tekemät postaukset eivät siis suinkaan ole sääntelyn piirissä. Iso kysymys on, miten turvataan journalistien oikeus ilmaista näkemyksiään ja toimia yhteiskunnassa.
Millaisissa tapauksissa yleensä toimittajan sometoiminta on noussut medianeuvoston käsittelyyn?
Esimerkiksi tapauksissa, joissa toimittaja on julkaissut ja kommentoinut saamaansa yleisöpalautetta omalla sosiaalisen median tilillään tai esittänyt kärkevää kritiikkiä tai vahvoja mielipiteitä henkilöstä tai aiheesta, jota on käsitellyt myös journalistina.
”On erittäin paljon vastustusta sille, että JSN:n mandaattia laajennettaisiin toimittajien sometileihin.”
Ovatko toimittajien sometilit keskusteluissa myös Suomessa nyt, kun Journalistin ohjeita uudistetaan?
Tämä on todella kuuma peruna. Asiasta varmasti käydään keskustelua työryhmässä, joka valmistee uudistusta. Viime kädessä Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys hyväksyy ohjeet.
Tiedän, että on erittäin paljon vastustusta sille, että JSN:n mandaattia laajennettaisiin toimittajien sometileihin, eikä se näytä erityisen todennäköiseltä. Yleisön luottamuksen näkökulmasta se on kuitenkin kysymys, joka on katsottu keskustelun arvoiseksi. Jos jostain tulisi painetta muuttaa käytäntöä, niin yleisöltä.
Missä muissa sosiaalisen median teemoissa suomalainen itsesääntely eroaa muista maista?
Muun muassa Norjan medianeuvosto on käsitellyt paljon moderointikäytäntöjä eri somealustoilla ja antanut suosituksia siitä, että arkaluontoisissa aiheissa kannattaa olla varovainen sen suhteen, avataanko sosiaalisen median kommentointia ylipäätään, ja jos avataan, pitää moderoida tarkasti.
Esimerkiksi Britannian ja Belgian neuvostot puolestaan kiinnittävät ohjeissaankin huomiota sometilien yksityisasetuksiin, joita median odotetaan kunnioitettavan, ellei sisällön julkaisu lupaa kysymättä ole perusteltavissa asian yhteiskunnallisella merkityksellä. Meillä on ainakin perinteisesti lähdetty siitä, että sosiaalisessa mediassa julkaistu sisältö on lähtökohtaisesti julkista.
JSN kysyi Journalistin ohjeiden muutostarpeista yleisöltä ja median edustajilta. Millaisia sosiaaliseen mediaan liittyviä muutostoiveita tuli?
Kyselystä nousi kautta linjan, että pitäisi katsoa, miten Journalistin ohjeet soveltuvat sosiaalisessa mediassa toimimiseen.
Todennäköisesti yksittäisiin Journalistin ohjeisiin tullaan kytkemään tapaushistoriaa ja tarkempaa ohjeistusta siitä, miten ohjetta sovelletaan eri tilanteissa.
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys Jusanek saa ehdotuksen Journalistin ohjeiden päivityksestä oletettavasti tammikuussa. Jusanek päättää päivityksen sisällöstä ensi kevään aikana.
