”Päädyin Kauppalehteen 2000-luvun alussa, kun se osti perustamamme analyysiyhtiön. Niistä ajoista tilinpäätöstiedot ovat muuttuneet totaalisesti: määrä on kasvanut ja laatu ja saatavuus parantuneet.
Meillä Kauppalehdessä on päivittäin joitain vakiojuttuja, esimerkiksi pörssianalyysi, johon minun pitää tuottaa datat ja tukea toimittajia ottamalla kantaa lukuihin. Pörssiyhtiöissä keskeistä on esimerkiksi se, miten yhtiö on arvostettu eli onko sen osake kallis vai halpa. Toisaalta arvioin myös muita osakkeeseen liittyviä riskitekijöitä, kuten onko yhtiön tase huonossa kunnossa.
Vaikka olemme talousmedia, ei numeroiden tulkitseminen ole kaikilla toimittajilla kauhean syvällistä. Käytämme erittäin paljon tilinpäätösinformaatiota.
Olen joskus vähän ihmetellyt maakuntalehtien yritysjuttuja, joissa ei ole ollenkaan selvitetty tilinpäätöstietoja. Usein toimittajat eivät tunne edes alueensa isoimpia tai merkittävimpiä yrityksiä.
Jokaisen toimittajan olisi hyvä osata katsoa tilinpäätöksestä yrityksen liikevaihto eli minkä tasoista bisnes on ja mihin suuntaan se on kehittynyt. Liiketulos on ensimmäinen merkittävä tuloserä, joka kertoo operatiivisesta toiminnasta. Jos liiketulos on negatiivinen, yrityksen perusliiketoiminta on tappiollista. Aika usein näkee konserniavustuksia, joita tappiolliseen yritykseen on emoyhtiöstä siirretty, ja sen takia viimeinen rivi onkin positiivinen.
Taseen puolelta taas voi olla hyvä ymmärtää oman pääoman tilanne eli onko yhtiössä vielä omistajien varoja jäljellä vai toimiiko se puhtaasti velalla. Eri tilanteissa eri tunnusluvuilla on merkitystä.
Tällaista analyysitietoa löytyy verkosta maksuttakin. Kuka tahansa voi vaikka Fonecta Finderista käydä katsomassa, mitä yritysten talouslukuja sieltä löytyy.
Etukäteen perehtyminen voi kohentaa toimittajan kysymyksiä ja sitä, ettei tarvitse ottaa kaikkea yrittäjän puhumaa annettuna. Yrittäjät ovat kuitenkin useimmiten positiivisia ja sanovat, että hyvin on pärjätty ja tulevaisuus näyttää hyvältä.”
