Long Play käynnistää syksyllä algoritmitoimituksen. Miksi algoritmeista pitäisi olla kiinnostunut, toimitusta vetävä Johanna Vehkoo?
Algoritmien kautta käytetään yhteiskunnallista valtaa, ja meitä kiinnostaa tutkia, miten tuo vallankäyttö näkyy tavallisten ihmisten arjessa. Kuka valtaa käyttää ja millä perustein? Entä kontrolloidaanko vallankäyttöä millään tavalla? Ja jos algoritmien toiminnasta löytyy vinoumia tai epätasa-arvoisuutta, miten siihen reagoidaan?
Miten algoritmit näkyvät tavallisten ihmisten elämässä?
Kaikki ovat kuulleet, että sosiaalisen median palvelut käyttävät algoritmeja, joiden perusteella ne tarjoavat käyttäjille sisältöjä. Ja vaikkapa Netflix ja Spotify käyttävät suosittelualgoritmeja.
Algoritmien avulla voidaan tehdä myös päätöksiä esimerkiksi pankkilainoista, arvioida asuntojen arvoja tai valvoa sosiaalietuuksien väärinkäyttöä, ennustaa rikollisuutta tietyillä alueilla tai käyttää niitä terveydenhuollossa tunnistamaan ja ennustamaan hoidontarpeita tai vaaratilanteita.
Monet kaupalliset algoritmit ovat kuitenkin liikesalaisuuksia. Ne ovat niin sanottuja mustia laatikoita, joiden sisälle ei pääse katsomaan.
Kuinka hyvin ihmiset mielestäsi ymmärtävät algoritmien toimintaa ja valtaa?
Luulen, että aika vähänlaisesti. Eikä kaupallisista algoritmeista lopulta ole ihan hirveästi tietoa saatavillakaan.
Miten algoritmeihin voi päästä journalismin keinoin kiinnostavasti käsiksi?
Tämä on ensimmäinen kysymys, jota kartoitamme. Journalismin ja tutkimuksen, kuten datatieteen, keinoin niitä voidaan tutkia. Yksi tapa on lopputulemien eli erilaisten algoritmien tekemien päätösten kerääminen ja niiden toiminnan tarkasteleminen.
Millaisia esimerkkejä hyvästä algoritmijournalismista on olemassa?
Oma kiinnostukseni on herännyt, kun olen seurannut ProPublican duunia, ja erityisesti heidän Machine Bias -sarjaansa. Myöhemmin on syntynyt myös The Markup, joka on tyystin algoritmeihin keskittyvä uusi toimitus. Ne ovat yhdysvaltalaisia alan pioneereja. Euroopassa on AlgorithmWatch, joka tekee muutakin kuin journalismia.
Miten toimituksenne aikoo työskennellä?
Vielä ei ole päätetty, paljonko juttuja julkaistaan, mutta teemme useamman lyhyemmän jutun emmekä tyypillistä Long Playn maratonjuttua.
Syksyn mittaiselle projektille on 30 000 euron rahoitus Uutisraivaaja-kilpailusta, joten hirveän pitkälle sillä ei pötkitä. Minä vedän projektia ja kirjoitan jutut, ja datatyyppinä on Onni Aarne. Neuvonantajina ja ohjaajina toimivat tutkijat Matti Nelimarkka ja Aleksi Knuutila.
Millaisia tavoitteita teillä on?
Ajattelen, että projektin päällimmäinen tavoite on löytää journalistisia tapoja tutkia algoritmeja ja niiden vastuullisuutta sekä herätellä keskustelua. Algoritmien vastuullisuudesta on puhuttu Suomessa hyvin vähän.
