Tilaa Uutiskirje!

Painopisteinä huono-osaisuus ja koulutus

A-lehdet räjäytti perinteisten lehtibrändien rajat digissä ja julkaisee uuden sovelluksen – Yhteisissä digikanavissa jää medialiiketoiminnan johtajan mielestä pois lähinnä ”rakkaus urliin”

Hitaat

A-lehdet lanseeraa lokakuussa uuden Apu360-sovelluksen. Kyse on maksullisesta digipalvelusta, jossa julkaistaan pitkiä, yhteiskunnallisia featureartikkeleita ja esseitä sekä matkailu-, auto-, terveys- ja luontosisältöjä. Juttuja, jotka vanhassa maailmassa ilmestyivät Avussa, Imagessa, Mondossa ja Tuulilasissa tai niiden verkkosivuilla. Lisäksi julkaistaan runsaasti vain uuteen palveluun tehtävää sisältöä.

A-lehtien medialiiketoiminnan johtaja Anna Ruohonen kuvaa, että sisällöissä on digitalisaation myötä palattu olennaiseen, kuten pitkään kerrontaan. A-lehdissä puhutaan ”syväjournalismista”. Tavoitteena on tehdä koko Suomen kattavaa mediaa, jonka sisältöpainopisteinä ovat esimerkiksi huono-osaisuus ja koulutus.

– Meillä ei oikeastaan ole juuri mitään viihteellistä, Ruohonen sanoo.

”Tähtäin on yleisön palvelussa, kaikki muu hönöily pitää jättää pois.”

Vuonna 2017 A-lehdissä tehtiin päätös siirtää lukuisa määrä yhtiön lehtiä kolmen palvelun alle.

Asumissisällöt koottiin Meillä kotona -verkkobrändiin, jonka tuotot tulevat verkkokaupan ja sisällön yhdistämisestä sekä mainonnasta. Naisten media on Eeva.fi:ssä, joka on kävijöille ilmainen ja panostaa mainontaan ja sisältömarkkinointiin. Ajankohtaismedioiden Apu360 vannoo pääosin tilaajamaksullisuuden nimeen.

Ruohonen korostaa, että aikakausmedian digitaalisessa kehityksessä ei riitä, että printtilehtien sisältöjä vain siirretään sellaisinaan verkkoon. Apu.fi:ssä otettiin helmikuussa 2022 käyttöön kirjautumisportti, jonka avulla yhtiö sai entistä tarkempaa tietoa siitä, millaiset sisällöt houkuttelevat rekisteröitymään palveluun.

– Yllätyimme, että niin moni ihminen teki tunnukset ja kirjautui, Ruohonen sanoo.

A-lehtien medialiiketoiminnan digitaalisten palveluiden ja kehityksen päällikön Antti Karvasen mukaan datassa kiinnosti esimerkiksi kirjautuneiden asiakkaiden vierailujen kesto sekä se, millaiset sisällöt saivat heidät palaamaan palveluun.

Avun kohdalla selvisi, että sen printin ja digin yleisöt ovat kaksi eri yleisöä. Digissä Apu.fi tavoittaa erityisen hyvin 30–45-vuotiaita, kun printissä yleisö on iäkkäämpää.

Kun dataa oli analysoitu ja sisältöstrategia hiottu, otettiin käyttöön maksuportti tämän vuoden helmikuussa. Apu360:n lopullista kuukausihintaa vielä testataan, mutta se asettunee noin 10 euroon.

Ruohosen mukaan ensimmäisen vuoden maltilliset tilaajatavoitteet täyttyivät jo kesällä. Kyse on kuitenkin ”tuhansista” uusista asiakkaista A-lehdille.

Antti Karvanen ja Anna Ruohonen pitävät A-lehtiä sopivan kokoisena yrityksenä tekemään tarvittaessa nopeitakin suunnanmuutoksia digikehityksessä. Esimerkiksi Apu360-sovellus syntyi suorastaan pikavauhdilla.

Karvasen mukaan digitaalisia palveluita käytetään fiidimäisesti, ja jokaiselle fiidille muodostuu ajan myötä oma palvelulupauksensa. Apu360:n maailma ei ole nopea uutismedia, vaan “taustoittava ja ajattelemaan rohkaiseva palvelu, jossa pyritään tarjoamaan käyttäjälle rauhallinen lukukokemus”.

Olennaista on tarjota erityyppisiä sisältöjä eri hetkiin. Esimerkiksi jonottaessa tilaaja voi lukea lyhyitä juttuja, työmatkalla bussissa tai autossa kuunnella audiota ja iltaisin kotisohvalla lukea pidempiä tekstimuotoisia juttuja, joissa on myös liikkuvaa kuvaa.

– Me emme valitse mediaa tai kanavaa, jota ihminen käyttää, Karvanen sanoo.

Erityisen innoissaan Karvanen ja Ruohonen ovat siitä, että maksumuurin takana olevat audiosisällöt ovat toimineet eli tuoneet hyvin kuuntelukertoja, palaavia käyttäjiä ja myös maksavia asiakkaita. Yhtenä esimerkkinä Imagen klassikkojuttuja tuotetaan nyt äänimuotoisiksi ja julkaistaan Apu360:ssä.

Ruohosen mukaan digi edellä menemisen isoin muutos on ollut ajattelutavassa: käyttäjän ei tarvitse valita kokonaista albumillista musiikkia (tai yksittäisen lehden tilausta) vaan hän voi kuunnella yksittäisiä biisejä lukuisilta eri levyiltä.

– Tähtäin on yleisön palvelussa, kaikki muu hönöily pitää jättää pois.

Ruohonen vaikuttaa hivenen turhautuneelta kysymyksestä, mitä yksittäisille lehtibrändeille käy, jos niiden sisältöjä julkaistaan usean julkaisun yhteisessä verkkopalvelussa.

– Voi jumpe sentään, että tästä jaksetaan puhua. Me Naiset on ollut Ilta-Sanomien alla vaikka kuinka pitkään ja Hesarin alla julkaistaan valtavat määrät lifestyle-sisältöjä.

Ruohonen ajattelee, että uudistuksessa on jätetty pois lähinnä ”rakkaus urliin” eli siihen, että vaikkapa Image löytyisi verkosta omasta osoitteestaan. Painettuna lehtenä se ilmestyy edelleen normaaliin tapaan.

– Imagella on erittäin paljon suurempi yleisö nyt kuin sillä olisi omalla domainillaan. Ja sillä on myös suurempi yleisö diginä kuin printtinä.

”Kertaakaan ei kuulunut kysymystä, että miten siirretään printin asioita digiin ja mitä siinä menetetään.”

A-lehtien medialiiketoiminnan liikevaihto viime vuonna oli 48,4 miljoonaa euroa, kun se vielä kolme vuotta aiemmin oli noin 70 miljoonaa. Osin laskun syynä on joistakin liiketoiminnoista luopuminen tai niiden siirtäminen konsernin muihin osiin. Medialiiketoiminta on kuitenkin kaiken aikaa ollut taloudellisesti kannattavaa.

Tuloista suurin osa tulee edelleen printistä. Ihannetilanteessa A-lehtien digitulot kasvavat vähintään sitä mukaa kuin printin tuotot laskevat, Ruohonen toteaa. Hän puhuu tulovirtojen vallankumouksesta, mikä tarkoittaa sitä, että mediayhtiöiden ansainta tulee aiempaa useammista lähteistä.

A-lehdet-konsernissa on muitakin toimintoja, muun muassa kansainväliseksikin kasvanut verkkokauppa Finnish Design Shop sekä kasvumarkkinointiyhtiö Genero. Konsernin liikevaihto on ollut selvässä kasvussa ja oli viime vuonna jo 145 miljoonaa euroa. Konserni on voitollinen, joskin viime vuonna vain niukasti.

Sekä Ruohonen että Karvanen pitävät A-lehtiä sopivan kokoisena yhtiönä tekemään tarvittaessa nopeita ja joustavia suunnanmuutoksia. Karvanen kehuu erityisesti sitä, miten innokkaasti toimitus on ollut mukana digipalvelujen kehittämisessä.

– Kertaakaan ei kuulunut kysymystä, että miten siirretään printin asioita digiin ja mitä siinä menetetään, vaan enemmän oli kyse siitä, mitä ekstraa tämän myötä pystytään tarjoamaan, Karvanen sanoo.

  • Näin A-lehdet hyödynsi dataa uuden digituotteen lanseerauksessa
  • Kerää dataa hyvissä ajoin. A-lehdet loi noin vuotta ennen maksuportin käyttöönottoa kirjautumisportin, jossa lukijoita pyydettiin rekisteröitymään palveluun ilmaiseksi.
  • Kiinnitä huomio olennaiseen. Kirjautumisportin kautta saatavan datan olennaisin asia oli saada ymmärrystä siitä, ketkä konvertoituvat vierailijoista käyttäjiksi ja miten heitä voitaisiin palvella parhaalla mahdollisella tavalla. Askel kirjautujasta maksavaksi asiakkaaksi ei ole valtava, jos sisältö vastaa odotuksia.
  • Tee tarvittavat muutokset. Kun kertyi dataa siitä, millaisista sisällöistä kirjautumis- ja tilauskäyttö tyypillisesti alkoi, toimitukset pystyivät hiomaan tekemistään entisestäänkin yleisöä kiinnostavampaan suuntaan.
  • Lähteet: Antti Karvanen ja Anna Ruohonen

Lisää aiheesta