A-lehdet on selvittänyt Media-alan tutkimussäätiön tuella, miten generatiivista tekoälyä voisi hyödyntää suomenkielisten juttujen kääntämisessä englanniksi tai saksaksi. Millaisia tuloksia hanke on tuonut, A-lehtien toimitusjohtaja Heli Arantola?
Loppuraportti ei ole ihan vielä valmis. Lähtökohta on ollut se, että meillä on uniikkia, pohjoismaista elämäntapaa kuvaavaa lifestyle-sisältöä, joka voisi kiinnostaa englannin- ja saksankielisiä väestöryhmiä. Ainakin englanninkieliseen kääntämiseen ilmaisu on sillä tavalla yhteensopivaa, että tekoäly sopii siihen.
A-lehtien kustantaman Kotona-sivuston yhteydessä on jo vuosia toiminut verkkokauppa, joka myy kodin tuotteita. Pyritte nyt verkkokaupan ja lifestyle-sisältöjen yhdistelmällä kansainvälisille markkinoille. Miksi haluatte kansainvälistyä?
Tietysti meitä kiinnostavat uudet yleisöt, ja kansainväliset yleisöt ovat suurempia kuin suomenkieliset yleisöt, erityisesti englanninkielinen maailma. Haluamme ottaa selvää, voiko sinne ponnistaa ja millä tavoin.
Milloin tuotte hankkeen oppeja liiketoimintaanne?
Jatkamme jo loppuvuodesta englanninkielisen sivuston pilottihankkeella. Olemme saaneet hyviä tuloksia AI-pohjaisesta ja ihmisen validoimasta kielenkäännöksestä. Meillä on Suomessa ainutlaatuinen yleisösuhde ja ymmärrämme toki, että se pitää rakentaa alusta asti kansainvälisillä markkinoilla.
Miten suomalainen lifestyle-journalismi erottuu maailmalla muusta tarjonnasta?
Meillä on sellainen hypoteesi, että täällä harjoittamamme elämäntyyli on tässä ajassa kiinnostavaa ja estetiikaltaan hyvin haluttavaa ja tavoiteltavaa. Meillä on sikäli hyvät lähtökohdat, että konserniimme kuuluvan Laine Publishingin pohjoismaiseen estetiikkaan perustuva neulontamedia kiinnostaa kaikkialla maailmassa.
A-lehtien medialiiketoiminnan liikevaihto oli viime vuonna noin 44 miljoonaa euroa ja se on ollut laskusuunnassa. Olette viimeisen vuoden aikana lanseeranneet muun muassa Apu360-sovelluksen ja lakkauttaneet printtilehdistänne muun muassa Trendin, Imagen, Apu Juniorin ja Meidän Talon. Kuinka iso osa medioidenne liikevaihdosta tulee nyt digitaalisista kanavista?
Sellaista lukua emme itse asiassa raportoi, mutta mediamyynnin tuloista puolet tulee jo nyt digitaalisista kanavista.
Miten osuus kehittyy lähivuosina?
Panostamme kasvuun. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana lanseeranneet kolme täysin uutta digimediaa: Eeva.fi:n, Apu360:n sekä sen alla julkaistavan digitaalisen urheilumedia Aition.
Millaisia tilaajatavoitteita Apu360:llä on ja ovatko ne toteutuneet?
Se on vielä alkuvaiheessa ja on tosi vaikea sanoa pidosta mitään. Mutta sen olemme jo oppineet, että asiaan voi vaikuttaa tosi paljon sisällöillä. Pikkuhiljaa alamme nähdä, mitkä sisällöt koukuttavat ja mitä kautta tilauksia tulee. Emme ole vielä tyytyväisiä, mutta olemme oppimisen vaiheessa.
Miten aiotte kehittää palvelua?
Asiakasymmärryksen merkitys on suuri. Pitää mennä tosi lähelle ja ymmärtää, että ”yleisö”-sana on aivan liian suuri, kun puhutaan digitaalisesta sovelluksesta. Ihmistä pitää ymmärtää syvällisesti, että pääsee hänen henkilökohtaisen laitteensa eli kännykkänsä etusivulle omalla ikonillaan.
Millainen rooli A-lehdillä on suomalaisessa mediakentässä viiden vuoden kuluttua?
Panostamme aikakausmedioihin, aiomme olla aikakausmedia ja teemme parhaamme, että pysymme mukana siinä, mitä kuluttajat aikakausmedialta odottavat. Viimeistään kymmenen vuoden päästä kuluttajat odottavat ihan eri asioita kuin tänään. Ehkä pitää oppia ajattelemaan niin, että kun aikakausmedia sanana tarkoittaa säännöllisesti ja toistuvasti ilmestyvää, digissä rytmi on aivan toinen.
