Suurimmissa suomalaisissa mediataloissa omaksutaan startupeista tuttuja menetelmiä tuotekehityksessä. Osassa ollaan jo pitkällä.
Usein uusi kulttuuri kilpistyy yhteen seinään, johon on visualisoitu koko yhtiön tuotekehitys, niin myös KSF Mediassa.
Digijohtaja Sami Kallinen puhuu slangin mukaisesti uimaradoista post it -lappuja pursuvan pleksin edessä.
Niin sanottuun kanban-seinään on teipattu kullekin tiimille oma ratansa, jolla neonväriset laput eli kehitystoimet uivat ideavaiheesta maaliin – jos selviävät aalloilla hengissä.
Tänä syksynä rakennetun seinän edessä pidetään joka toinen viikko palaveri, joka kokoaa asiantuntemusta ympäri organisaation: bisnesosaamista, käyttökokemuksen ja tekniikan tuntemusta… Reilu kymmenen ihmistä, 20 minuuttia ja kaikki seisovat.
– Tässä on koko yrityksen koottu viisaus sparraamassa toisiaan, Kallinen sanoo.
Ideoita voi kuka tahansa käydä liimaamassa seinään. Kiinnostavimmat otetaan palaverissa pikaiseen pop-up-analyysiin: jatkoon vai ei? Fokus on kuitenkin pidettävä. Uuden strategiansa mukaan KSF Media keskittyy toimitukselliseen materiaaliin ja informaatioon.
– Seinä ei ole olennainen vaan keskustelu. Kun pitää lappua kädessä, kysyy oikeita kysymyksiä. Esimerkiksi kysymys kaupallisesta potentiaalista tulee väistämättä esiin.
Seinä tuo avoimuutta ja hallittavuutta. Kiireellisiä tehtäviä ei kaadu yllättäen yhden tiimin pöydälle. Kaikki näkevät, mitä on työn alla ja mitä jonossa. Ei tehdä päällekkäistä työtä, ei ajatella siiloissa.
Valta sinne missä asiantuntemus
Yle sai hiljattain vuoden Lean-teko-palkinnon verkkokehityksen ketterästä johtamisesta.
Yksi suuri muutos Ylellä on ollut uusi rahoitusmalli internet-yksikössä. Rahaa ei enää haeta vuosittain yksityiskohtaisilla hankekuvauksilla. Johtoryhmä päättää rahoituksen tason, mutta potti jaetaan internet-päälliköiden kokouksissa – kanban-seinän edessä.
– Päätöksenteko on viety sinne, missä asiantuntemus on. Se tuo joustavuutta ja mahdollistaa kehitystyön pienissä sykleissä,
Ylellä muutosta johtanut lean-agile enterprise coach Mirette Kangas sanoo.
– Ajatusmalli, jossa kaikki hyväksytetään yksityiskohtaisesti, ei mahdollista kokeilukulttuuria. Ei voi kokeilla, jos ensin pitää perustella hyödyt, joita kokeilu tuottaa.
Kankaan mukaan uusi kulttuuri vaatii epävarmuuden sietämistä. Hän puhuu myös voimaannuttamisesta.
– Jos haluamme tehdä jotain poikkeuksellista, tekemisen kulttuurin pitää olla salliva. Ihmisten pitää kokea, että heidän asiantuntemustaan arvostetaan.
Viikon päätteeksi yleisön eteen
Kun tehdään startup-metodein, valta on ehkä alempana organisaatiossa, mutta ylintä valtaa käyttää asiakas.
Helsingin Sanomien digikehitystiimi siirtyi pari kuukautta sitten viikkosykliin. Maanantaina yksikkö miettii, mikä on sen ydinongelma. Jo perjantaina ratkaisua testataan yleisöllä.
– Siinä on monta kertaa tullut kumottua lasikuution sisällä kehitelty idea, Helsingin Sanomien digijohtaja Mikael Liljedahl sanoo.
Tiimi yritti esimerkiksi rakentaa Hs.fi:n artikkelisivun loppua niin, että lukija jatkaisi vielä eteenpäin sivustolla. Testaus osoitti nopeasti, että harva tahtoo jutun luettuaan jatkaa mihinkään.
Liljedahlin mukaan käyttäjään on yksinkertaista päästä kiinni: halukkaita testaajia löytyy. Helsingin Sanomilla on sosiaalisessa mediassa ryhmiä, joissa kuullaan asiakkaan näkemystä, on kyselytyökaluja ja mahdollisuus raskaampiin tutkimuksiin.
Silti nopeimmat reaktiot kerätään juttelemalla ihmisten kanssa kadulla. Se ei ainakaan maksa paljoa.
– Pelkään, että Suomen mediassa pähkitään aivan liian paljon oman tiimin kesken asioita. Tällöin on suuri vaara, että vähät resurssit tekevät liiketoiminnan kannalta vähäpätöisiä asioita, Liljedahl sanoo.
KSF Median Sami Kallisen mukaan asiakkaan kuuntelu muuttaa johtamista, ainakin jos uusi ajattelu leviää kehitystiimeistä koko organisaatioon.
– Perinteinen tapa tehdä kehitystyötä on mielipiteillä johtamista: se kenellä on vahvin näkemys, voittaa. Mutta moderni johtaminen ohjautuu käyttäjäarvon kautta, Kallinen sanoo.
Riski pilkkoutuu viikkosyklissä
Mutta miten kokonaisen uuden bisnesmallin tai tuotteen kehittäminen onnistuu viikkosyklissä?
– Kuluttajien kanssa voi keskustella myös ylätason ideasta, HS:n Liljedahl sanoo.
Kokeilut pilkotaan palasiin. Samalla pilkkoutuu riski.
Määritellään, mikä on kuluttajalle merkityksellisen palvelun vähimmäistaso, minimum lovable product. Ei hiota kaikkia ominaisuuksia ennen lanseerausta vaan haetaan markkinoilta palautetta varhain.
Printin ilmestymispäivien karsiminen jos jokin on uudistus, jota ei kokeilla. Silti KSF Mediassa käytetään ketteriä menetelmiä
Västra Nylandin ja Östnylandin muutoksessa: irrotetaan erilaista osaamista parin viikon jaksoksi pohtimaan, miten muutos tehdään.
