Hufvudstadsbladet oli viime vuonna ainoa päivälehti, joka ylsi nollakasvuun tilaus- ja mainosmyynnissä. Tilaustulot kasvoivat aavistuksen ja mediamyynti laski vain prosentin.
Hufvudstadsbladet Ab:n myyntijohtaja Andreas Rundlöfin mukaan viime vuosi oli hyvä.
Eduskuntavaalit onnistuivat ja digitaalinen mediamyynti kasvoi lähes 25 prosenttia. Mediamyynnistä 15 prosenttia tulee digistä.
HBL.fi:ssä toimii erityisesti brändimainonta, ja suurimpien asiakkaiden tuotteita ovat autot, kellot ja asunnot.
– Sosiaalinen media syö valtavasti mainosrahaa, mutta meidän pitää puhua kontekstista. HBL.fi on luotettava, Rundlöf sanoo.
Muutama vuosi sitten KSF Media pystytti Uudellemaalle seitsemän digitaalista mainosnäyttöä. Investointi on alkanut tuottaa, ja tauluihin voi myydä myös suomenkielistä mainontaa.
– Strategiamme on aika yksinkertainen. Kun ajat Helsinkiä kohti, taulut tulevat vastaan, Rundlöf sanoo.
Hufvudstadsbladetin päätoimittajan Kalle Silfverbergin mukaan viime vuosi katkaisi tilausmyynnissä vuosikymmenien heikon kehityksen. Tilaajamäärä kasvoi yhtiön neljässä lehdessä reilulla tuhannella, mistä valtaosa tuli Hufvudstadsbladetista. Tilausmyyntiin on tullut lisävoimaa uudelta omistajalta Bonnierilta.
Toimitus taas on hakenut erottuvaa paikkaansa ja keskittynyt tuottamaan ennen kaikkea ruotsinkielistä väestöä koskevia näkökulmia ja lisännyt Pohjoismaiden seurantaa.
Nollatulos ei ole helppo saavutus. Tilauksista tuleva liikevaihto pienenee, kun printtitilauksista siirrytään edullisempiin digitilauksiin. Päivälehtien tilaustulot laskivat viime vuonna 2,5 prosenttia. Ryhmän mediamyynti laski viime vuonna 10 prosenttia edellisvuodesta ja digitaaliset tulot kasvoivat hillitysti vain 7 prosenttia sekä tilaus- että mainospuolella. Kaikkiaan päivälehtien myynti laski viime vuonna viisi prosenttia.
Salon Seudun Sanomissa kasvu tuli viime vuonna digitilauksista, toisaalta sekä printtitilaukset että mediamainonta pitivät kohtalaisesti. Päätoimittaja Rami Niemisen mukaan verkkotekemisen kehittämisessä huippua ei olla nähty, ja tänä vuonna kasvu oletettavasti jatkuu.
– Pyrimme olemaan hyperpaikallinen ja toisaalta kehittämään kunnianhimoista journalismia, meillä on onnistumisia spektrin molemmista päistä, Nieminen tiivistää.
Hän sanoo, ettei kasvuun ole vippaskonsteja, paljon on puhdasta jalkatyötä. Toimituksessa luetaan tarkasti joka ikinen tekstiviesti, palaute ja verkkokommentti.
– Sen, mistä puhutaan kaupungissa, pitää kiinnostaa lehteä ja näkyä pääkirjoituksissakin.
Paikallislehtien myynti kehittyi tänäkin vuonna lehtiryhmistä vakaimmin. Nettomyynti laski 1,5 prosenttia, kun tilaustulot pysyivät entisellään ja mediamyynti laski neljä prosenttia.
Ehkä yllättäen paikallislehtien digitaaliset tilaustulot laskivat, ja printin lukijoilta tuleva raha piti paremmin. Sen sijaan digitaalinen mainonta kasvoi lähes 40 prosenttia.
Hilla Groupin myynnin ja markkinoinnin liiketoimintajohtaja Kirsi Kela on iloisesti yllättynyt, että viiden eniten myyntiään kasvattaneen lehden joukossa neljä ensimmäistä on Hillan lehtiä. Konsernin lehdet ovat näkyneet viime vuosina listoilla usein, ja kasvua selittää tänä vuonna ennen kaikkea mediamyynti.
– Olemme nähneet, että myynti menee kohtuullisesti, mutta nälkähän on aina isompi, Kela sanoo.
Kela nostaa esiin onnistumiset vaaleissa ja edelleen kohentuneen verkostomyynnin. Uutena tekijänä viime vuoden kasvua selittää digimainonta. Alustauudistuksen ansiosta systemaattinen digimyynti tuli ylipäätään mahdolliseksi, samalla kun myyjien osaaminen ja myös digitaalinen sisältö on kehittynyt.
Eniten tulojaan kasvatti viime huhtikuussa kaupunkilehdestä tilattavaksi muuttunut Enontekiön Sanomat, jolle alkoi kertyä tuloja lukijoilta. Hilla Groupin sisältöjohtajan Inka Partasen mukaan ilmaisjakeluna lehden tilanne olisi mennyt todella vaikeaksi ja tilaajia on kertynyt hyvin.
– Tämä on ollut positiivinen kokemus, ja tilattavuuden mahdollisuus käydään myös muiden konsernin ilmaisjaettavien lehtien kanssa läpi. Mutta Lapissa haja-asutusalueilla se, miten jakelukustannukset kehittyvät, kertoo, kuinka kannattavasta liiketoiminnasta puhutaan, Partanen luonnehtii.
Mainosrahoitteisen kaupunkilehtiryhmän miinukset olivat viime vuonna kaikkein syvimmät. Mediamyynti laski seitsemän prosenttia, mikä on vähemmän kuin päivälehdillä, mutta tilaustulojen tasaavaa vaikutusta ei ole. Viime ajat ovatkin olleet töyssyisiä kaupunkilehdille.
Eniten eli lähes 250 000 euroa myyntiään kasvatti Ilkan kustantama Epari, joka peri kilpailijansa kaupunkilehti Seinäjoen Sanomien mediamainontaa. Ilkka osti Seinäjoen Sanomat Keskisuomalaiselta ja lakkautti lehden vuoden 2023 alussa.
Jo kolmatta vuotta peräkkäin kovimpien kasvajien listoilla pyörinyt Hillan uudistama Kotikulmilta-lehti taas myytiin Kaleva Medialle, joka yhdisti lehden Meri-Lapissa jo ilmestyvään kaupunkilehti Lounais-Lappiin.
Merkittävään kasvuun ylsi Salossa ilmestyvä itsenäinen kaupunkilehti Salonjokilaakso. Päätoimittaja Pekka Mäenpään mukaan vuosi 2022 oli lehdelle pariinkymmeneen vuoteen ensimmäinen tappiollinen. Viime vuosi taas oli paras koskaan. Tätä selittää onnistuminen eduskuntavaaleissa. Lehtiyhtiön mainostoimisto on myös lisännyt erilaisen graafisen suunnittelun tuottamista esimerkiksi ehdokkaille ja järjestölehdille.
Tänä vuonna heilahdus on toiseen suuntaan. Sen takaavat ilmoitusmyynnin hiipuminen ja jakeluhinnan kaksinkertaistuminen täksi vuodeksi.
– Tämän vuoden tilannetta auttaa kertaluonteinen journalismin tuki. Se ei auta sitä, että tilanne jatkuu taloudellisesti haastavana, Mäenpää sanoo.
