Hilla Groupin muutosneuvottelujen päätyttyä Kainuun Sanomien toimituksen vahvuus vähenee kuudella työtehtävällä 17:stä 11:een. Asiasta kertoi Journalisti-lehti.
Kuinka käy lehden maakunnallisuuden, kun lehden toimitus kutistuu ja keskittyy entistä tiukemmin paikallisiin sisältöihin?
– Se on aina isku, kun toimituskunta pienenee, sitä ei voi kieltää, sanoo päätoimittaja Päivi Bisi.
Hänen mukaansa osa nyt loppuvista tehtävistä on kuitenkin ollut täyttämättä jo pidempään.
– Tämä ei dramaattisesti muuta tekemistä, mutta tuottajaporras pienenee. Jatkossa tehdään ja suunnitellaan yhden tuottajan mallilla.
Kainuun Sanomat on myös luopumassa STT:n palveluista, mikä tarkoittaa valtakunnallisen ja ulkomaanjournalismin vähenemistä.
– Meidän tärkein tehtävämme on paikallinen uutisointi, ja siihen keskitymme yhä vahvemmin. Koska tekijöitä on vähemmän, on yhä tarkemmin mietittävä, mikä on tärkeää, Bisi sanoo.
Vaikka lehti ilmestyy Kajaanissa, Bisin mukaan muuta maakuntaa ei unohdeta. Kainuussa on vain kahdeksan kuntaa, ja Kainuun Sanomat tekee yhteistyötä, esimerkiksi juttuvaihtoa, maakunnassa ilmestyvien Hilla Groupin paikallislehtien kanssa.
Kainuun Sanomien printtilehti jatkaa edelleen viisipäiväisenä, mikä tuo omat haasteensa tekemiseen. Bisin mukaan jo nyt Kainuun Sanomat on kuitenkin julkaissut verkossa enemmän paikallisia juttuja kuin lehteen on mahtunut. Valtakunnallisen aineiston vähetessä printissä on entistä enemmän tilaa paikallisille jutuille.
”Meidän tärkein tehtävämme on paikallinen uutisointi, ja siihen keskitymme yhä vahvemmin.”
Hilla Groupin sisältöjohtaja Inka Partanen sanoo, että toiminnan supistuessa myös maakuntamedian roolia on pohdittava uudelleen. On pakko priorisoida. Kainuussa se tarkoittaa paikalliseen ja alueelliseen keskittymistä, ja sitä lukijatkin kyselyiden mukaan haluavat. Partasen mukaan valtakunnalliset ja kansainväliset uutiset näkyvät medioissa silloin, kun ne tavalla tai toisella koskettavat alueen lukijoita.
Laajemmassa mitassa Partanen pohtii, miten harvaan asutussa Suomessa kyetään joka kolkassa tarjoamaan paikallista journalismia. Kaupallinen media ei voi toimia pitkään tappiollisena, ja jos kasvua ei löydy, on toiminnassa säästettävä. Se tarkoittaa usein journalistien vähentämistä.
– Koko ajan on vaikeampaa hoitaa läsnäolevaa, paikkakuntien asiat läpikotaisin tuntevaa uutisseurantaa.
Silti toimittajien ja mediatalojen tekemisen ytimessä on tiedonvälitystehtävä.
– Ajattelen myös niin päin, että ei ole mediayhtiötä, joka ei pyrkisi tavoittamaan kaikkia mahdollisia yleisöjä. Tavoittavuuden kasvu ja sen parantaminen on myös liiketoiminnan ytimessä oleva asia.
Partanen arvioi, että paikallisen ja alueellisen median tilanne on jäänyt Yleisradio-keskustelun jalkoihin.
– Meillä Suomessakin pitäisi ymmärtää, mihin kaikkeen voi johtaa, jos pienet paikalliset mediat häviävät. Ei kyse ole vain siitä, että liikeyritykset ovat vaikeuksissa vaan yhteiskunnallisista tärkeistä instituutioista.
Synkkien uutisten keskellä Partanen näkee kuitenkin myös paljon hyvää. Hän pitää tärkeänä, että suomalaiset haluavat maksaa uutisista ja digitilausten määrä kasvaa kaiken aikaa. Kasvun kiihdyttämiseksi medioiden pitää entistä paremmin tunnistaa ja tarjota sisältöjä, joita juuri kyseisten alueiden lukijat tarvitsevat ja joita muut eivät tarjoa.
Esimerkiksi Hillassa on tehty sisältöstrategiatyötä, jossa on dataan perustuen kartoitettu, millaiset sisällöt eri alueilla kiinnostavat.
– Se tässä on innostavinta, että pystymme palvelemaan omaa lukijakuntaamme.
