Tilaa Uutiskirje!

Valtaosa päivälehdistä hiljeni X:ssä – useimmilla syyt eivät ole periaatteellisia 

Kalevan Antti Kokkonen sanoo, että keskeinen syy lähtöön X:stä oli vihapuhe. Helsingin Sanomien tilin hiljenemiseen vaikuttivat muutokset sovelluksessa.

Kaleva julkaisi keskiviikkona etusivullaan verkossa ja printissä ilmoituksen, jossa puhuteltiin Yhdysvaltojen tuoretta presidenttiä ja teknomiljardöörejä. Antti Kokkosen mukaan todellinen viesti oli Kalevan lukijoille: on kanavia, joissa suhtautuminen totuuteen ja faktoihin on erilaista kuin vapaassa mediassa.
Ajankohtaiset

Brittiläinen Guardian kertoi marraskuussa lopettavansa julkaisemisen viestipalvelu X:ssä. Päätöstä lehti perusteli sillä, että alustalla leviää häiritsevä sisältö, kuten äärioikeistolaiset salaliittoteoriat ja rasismi. Lehden mukaan Elon Musk on hyödyntänyt alustaansa poliittiseen vaikuttamiseen. 

Seuraavana päivänä myös ruotsalainen Dagens Nyheter kertoi lopettavansa X-julkaisut. Päätoimittaja Peter Wolodarskin mukaan X voidaan nähdä Donald Trumpin presidenttiyden jatkeena.  

Suomen Lehdistö kävi läpi suomalaisten uutismedioiden X-tilejä. Päivälehdistä noin kaksi kolmesta on lopettanut X-julkaisemisen – valtaosa viime marraskuussa tai sen jälkeen, osa jo vuosia sitten. Suurimmista valtakunnallisista uutismedioista Helsingin Sanomien X-päivitykset ovat lakanneet joulukuussa. Ilta-Sanomien tili on hiljentynyt tammikuussa, mutta lehdestä kerrotaan syyksi tekninen häiriö, jota ratkotaan.

Periaatteen paloa on päivitysten lakkaamisen taustalla hillitysti. Useimmissa tapauksissa hiljenemisen syyt ovat teknisiä ja liiketoiminnallisia. 

Monet Keskisuomalainen-konsernin Etelä- ja Kaakkois-Suomessa ilmestyvät lehdet ovat jakaneet automaattisesti juttuja X:ään Dlvr.it-palvelun kautta. X:n muutosten vuoksi palvelu ei kuitenkaan ole enää tarjolla ja päivitykset on lopetettu.  

Dagens Nyheterin tavoin Bonnier-omisteinen Hufvudstadsbladet lopetti X-julkaisut jo viime toukokuussa, kun uudesta julkaisujärjestelmästä ei voinut luoda alustalle automaattista syötettä.  

– Sen jälkeen emme ole nähneet voimavarojen käyttämistä pikemminkin repivään kuin rakentavaan somealustaan järkevänä, päätoimittaja Kalle Silfverberg kommentoi. 

X:llä tai sen edeltäjällä Twitterilläkään ei ole ollut lehdille suurta merkitystä liikenteen lähteenä. Vastauksista käy ilmi, että tämä on keskeinen vaikutin lehtien ratkaisuissa. 

”Emme ole nähneet voimavarojen käyttämistä pikemminkin repivään kuin rakentavaan somealustaan järkevänä.”

Kokkolassa ilmestyvä Keskipohjanmaa postasi X:ssä viimeksi vuosi sitten keväällä. Liikennettä X:stä ei juuri tullut ja lähtöä selittävät liiketoiminnalliset syyt. Tiktokista lehti jäi pois jo aiemmin.

– Tiktokissa meidän oli yksinkertaisesti pakko laskea, paljonko näkyvyyttä ja brändihyötyä olisimme saaneet suhteessa työmäärään, Keskipohjanmaan päätoimittaja Suvi Tanner kertoo. 

Oululainen Kaleva on suuremmista suomalaisista uutismedioista ainoa, joka on poistanut tilinsä X:stä kokonaan. Se tapahtui samalla viikolla marraskuussa kuin Guardianin ja Dagens Nyheterin ulostulot. Tätä ennen Kalevan tili oli ollut hiljainen jo vuoden.  

– Totta kai keskeinen syy oli se, että X:ssä kukoistaa vihapuhe ja se horjuttaa jo demokratiaa algoritmillaan. Päätöksen tekemistä helpotti se, että X ei muutenkaan ollut meille tärkeä, Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen kommentoi. 

Kokkosen mukaan päätös on vain vahvistunut sen jälkeen, kun on tullut tietoon Muskin halu vaikuttaa eurooppalaisiin vaaleihin.  

Helsingin Sanomien X-tilin viimeinen päivitys on joulukuun alusta. Toimituspäällikkö Jussi Pullisen mukaan hiljenemiseen johti ”taloudellis-tekninen kokonaisarvio”. X ei tuota tarpeeksi suhteessa siihen, mitä ylläpito vaatii, mutta on taustalla muutakin. Omistajanvaihdoksen jälkeen X:n sovelluksessa runsaasta päivittämisestä piti alkaa maksaa.  

– Maksut eivät ole euromääräisesti suuria, mutta tullaan periaatteellisiin kysymyksiin, että mikä on mainontaa ja markkinointia ja mikä journalistista toimintaa, Pullinen sanoo. 

Toinen muutos on X:n premium-tilaukseen kuuluva generatiiviseen tekoälyyn perustuva keskustelubotti Grok, joka on Elon Muskin ”huumorintajuinen” vastine ChatGPT:lle. Pullisen mukaan Helsingin Sanomissa on oltu huolissaan, päätyykö alustalle syötetty materiaali lopulta X:n tekoälyn kouluttamiseen.  

– Tämän tyyppiset asiat ovat painaneet harkinnassa pikemmin kuin se, mitä muut käyttäjät alustalla tekevät. Voi hyvin sanoa, että vihapuhe ei ole ollut keskeinen syy tälle harkinnalle. 

X:ään on Helsingin Sanomissakin päivittänyt botti, mutta sen ylläpito vaatii Pullisen mukaan ”melko näkymätöntäkin” työtä eikä julkaiseminen näin ole ilmaista. 

”Luulen, että Suomessa ollaan jossain määrin pragmaattisempia suhteessa alustoihin.”

X ei toki ole ainoa alusta, johon on kohdistettu kritiikkiä.  

Tiktok on jo pitkään kerännyt kriittistä huomiota Kiina-kytkösten, yksityisyyden suojan ongelmien ja alustalla leviävän disinformaation vuoksi. Vuoden alussa Meta kertoi lopettavansa faktantarkistuksen ja höllentävänsä sisältöjen moderointia Yhdysvalloissa, mikä on tulkittu laajasti presidentti Trumpin mielistelynä. 

Suomen Lehdistön haastattelemien henkilöiden edustamissa medioissa ei harkita Metan kanavista tai Tiktokista lähtemistä – ainakaan periaatteellisista syistä. Valinnoissa painavat ennen kaikkea liiketoiminnalliset näkökulmat. Facebookissa, Instagramissa ja Tiktokissa jatkavat myös Guardian ja Dagens Nyheter.  

Kalevan Antti Kokkonen tosin sanoo, että lehden kokeiluluonteisesti käyttämään Tiktokiin menemistä mietittiin pitkään juuri siksi, että nähtiin riski Kiinan suorassa vaikuttamisessa.  

Jussi Pullisen mukaan Helsingin Sanomien isoimmat somepanostukset ovat nyt liikkuvassa kuvassa ja audiovideossa. Tätä pystyvideomaailmaa edustavat Metan kanavat ja Tiktok, joissa on HS:lle kiinnostavia kohderyhmiä, nuoria aktiivisia kaupunkilaisia. Linkedinissä saattaisi Pullisen arvion mukaan olla hyödyntämätöntä potentiaalia etenkin talousosastoille.  

Mutta miksi suomalaiset mediat ovat haluttomia tekemään vastaavia periaatejulistuksia kuin vaikka Dagens Nyheter? 

– Luulen, että Suomessa ollaan jossain määrin pragmaattisempia suhteessa alustoihin, Pullinen sanoo. 

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast