Noin vuosi sitten Turun Sanomat luokitteli testiksi ison massan vanhoja juttujaan sen mukaan, millaiseen kuluttajan tarpeeseen ne oletettavasti vastaavat. 

Tulos on havaittu monessa muussakin maailman uutismediassa: journalismi palvelee ensisijaisesti tiedontarvetta. Uutiskoneen normiasetus on infoa nopeasti luovuttava teksti. Yleisöllä kuitenkin on muunkinlaisia tarpeita.

Viime vuodesta alkaen Turun Sanomien toimittajat ovat systemaattisesti luokitelleet juttunsa sen mukaan, mitä yleisön tarvetta ne palvelevat. Kategorioita on neljä: uutisista tutun tiedä-kategorian lisäksi tunne, toimi ja ymmärrä.  

Luokittelu on avannut näkymän siihen, miten erilaiset jutut menestyvät analytiikassa. Päähavainto on, että tunteita herättävillä ja inspiroivilla jutuilla on paljon potentiaalia. Ne suorittavat analytiikassa parhaiten. 

– Ne kiinnostavat sekä nykytilaajia että potentiaalista yleisöä, niiden parissa vietetään aikaa, TS-Yhtymän digituottaja Johanna Käkönen luettelee. 

Tunne-jutuilla tarkoitetaan esimerkiksi liikuttavia henkilöhaastatteluja, viihdyttävää sisältöä tai nostalgisia kuvagallerioita. Myös uutistoimittajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan tunnistamaan tällaisia aiheita. Toimitus tekee aiempaa tietoisemmin myös toimi-juttuja eli hyötyjuttuja tai osallistavia kyselyitä. Ymmärrä-jutut ovat taustoittavaa ja kontekstoivaa journalismia, kuten analyyseja. 

Verkkotuottaja Katariina Norontaus ottaa esimerkiksi suositun talviuintisaunan palon. Ensin toimitus teki uutisen. Sitä seurasi juttu sauna-aktiivien surullisista reaktioista. Tapaus kontekstoitiin haastattelemalla yrityksen toimitusjohtajaa tulevaisuudennäkymistä ja kommentilla saunan merkityksestä Turun kylmäuintiharrastajille. Hyötyjuttu osoitti Turun seudun avantouintipaikat. 

– Yritämme tarjota hyvin erityyppistä sisältöä ja sitä kautta olla merkityksellinen media monille, Käkönen sanoo. 

Moni kotimainen uutismedia on ollut kiinnostunut Turun Sanomien tarvelähtöisestä työskentelystä. Se perustuu BBC:n käyttäjätarvemalliin, jonka on kehittänyt nykyään sveitsiläisen Ringier Media Internationalin toimitusjohtajana toimiva Dmitry Shishkin ja jota käytetään monissa maailman toimituksissa. Viime vuonna Turun Sanomien esihenkilöt osallistuivat toimitusanalytiikkafirma Smartocton käyttäjätarvekoulutukseen.  

Kahdeksasta tunnistetusta tarpeesta TS päätti keskittyä neljään, jotka se sanoitti suomeksi. Nykyään Turun Sanomissa toimittaja valitsee jo juttua valmistellessaan, mihin kuluttajan tarpeeseen juttu vastaa. Valittu näkökulma ideaalitilanteessa ohjaa tekemistä ja helpottaa aiherajausta ja kuvituksen valintaa. Näkökulman tulisi näkyä myös jo otsikossa. 

– Purkin kyljessä lukee, mitä on tarjolla. Lukija pystyy jo otsikosta huomaamaan, että tämä nyt voisi viihdyttää tai hyötyjutun otsikossa kerrotaan ”toimi näin” tai ”katso lista”, Katariina Norontaus kuvaa.  

– Ensimmäinen kysymys toimittajalla pitäisi olla, mitä hyötyä ja iloa jutusta on oikeasti yhtään kenellekään, hän sanoo. 

Tietenkin Turun Sanomissa on ennenkin mietitty näkökulmia ja tehty esimerkiksi tunteita herättäviä juttuja, Käkönen huomauttaa. Käyttäjätarpeiden ajattelusta on kuitenkin tehty aiempaa systemaattisempaa. Tietojen yhdistäminen analytiikkaan mahdollistaa sopivan tasapainon hakemisen erilaisten sisältöjen kesken ja valintojen analysoimisen.

Jatkossakin valtaosa Turun Sanomien jutuista vastaa ensisijaisesti tiedontarpeeseen. Tiedä-jutuista tulee yhä suurin osa verkkojutuista tehdyistä tilauksista – siitäkin huolimatta, että tällaisten juttujen määrää on hieman vähennetty. Käkösen ja Norontauksen arvion mukaan tunne-juttujen määrä ei ole merkittävästi kasvanut, mutta niitä on suhteessa enemmän, sillä ”höttöisimpiä” uutisjuttuja on karsittu.  

Turun Sanomien juttumäärä on vähentynyt kaksikon arvion mukaan reilulla viidenneksellä vuodesta 2022 – ilman että ”mikään muu luku olisi laskenut”. Tietoisen karsimisen taustalla on näkyvyyden hallinta.  

– Jos etusivulle tulee massa velvollisuuden puolesta tiedotteista tehtyä sisältöä, se vie arvokasta huomiota sisällöltä, josta olisi oikeasti hyötyä jollekin, Norontaus kuvaa. 

Turun Sanomissa otettiin käyttöön puoli vuotta sitten toinenkin uudistus, jonka on tarkoitus lisätä käyttäjälähtöisyyttä: norjalaisen päivälehden Bergens Tidenden esimerkin mukainen julkaisukello, joka pohjautuu Turun Sanomien omaan dataan. Julkaisukellon avulla pyritään tarjoamaan oikeanlaista sisältöä oikeaan aikaan. 

Turun Sanomilla on nyt verkossa arkisin kaksi pääjulkaisuajankohtaa, aamu ja ilta. 

Arkiaamuisin julkaistaan kovimmista uutisista ja päivän hyötyjutuista koostuva sisältöpaketti. Julkaisuaikaa varhennettiin tunnilla kello viiteen. Uusi ajatus on, että sivun kärkiosan juttuja ei päivitetä tiiviisti, vaan parhaaksi katsotun sisällön annetaan rauhassa kerätä näkyvyyttä. Uutiset toki julkaistaan sitä mukaa, kun ne tulevat. 

– Toimittajat eivät välttämättä hahmota, että normaali ihminen ei käy tunnin välein päivittämässä, mitä Turun Sanomilla on verkossa, Katariina Norontaus perustelee.  

Arki-iltoina puoli kahdeksan jälkeen liikenne verkossa lisääntyy ja on vuorossa syventävään sisältöön painottuva kattaus. Iltojen lisäksi viikonloput ovat pidemmän lukemisen tähtihetkiä, ja silloin feature-juttuja tarjotaan aiempaa näyttävämmin verkon kärkipaikoilla. 

Kovimmat omat uutiset sen sijaan tähdätään sunnuntaiprintin sijaan nykyään maanantaiaamuun. Datan valossa ratkaisu toimii sekä Turussa että Bergenissä. 

– Se on ollut aikamoinen ajattelun muutos. Useinhan maanantaina on julkaistu niitä juttuja, joita on jäänyt. Selvästi ihmisillä on tarve aloittaa viikko keskusteluttavalla asialla. On parasta, jos pääsemme heti maanantaina lounaspöytiin, Johanna Käkönen sanoo. 

Johanna Käkösen ja Katariina Norontauksen mukaan Turun Sanomien verkkojuttujen lukukertojen määrä on kasvanut edellisvuodesta neljänneksen. Kasvua on tullut erityisesti syksyllä julkaisukellon käyttöönoton jälkeen. Kävijät palaavat sivustolle useammin kuin aiemmin. Myös digitilaajien määrä on kasvussa ja jutut suoriutuvat aiempaa paremmin myös TS:n omassa laatupisteytyksessä, joka muodostuu esimerkiksi jutun keräämistä näytetilauksista, lukukerroista ja alle 40-vuotiaista lukijoista. 

Jotta muutos ei jäisi puheiden tasolle on tehty ”pakottavia toimenpiteitä”. Käyttäjätarpeiden kirjaamisen lisäksi päivälistat on tehty julkaisukellon muotoon.  

– Tällaisia tarvitaan, jotta uusi toimintatapa menee arkeen, Käkönen sanoo. 

Puutteitakin on jo huomattu. Helposti omaksuttavaksi ajateltu jako vain neljään käyttäjätarpeeseen on alkanut tuntua liian karkealta ja luokittelua saatetaan vielä muuttaa.