Viisi mediataloa ja viisi alan liittoa ovat perustaneet yhdessä Journalistien tukirahaston, jonka tarkoituksena on auttaa uhkailtuja ja vainottuja journalisteja.
Mukana ovat Journalistiliitto, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö, Medialiitto, Aikakauslehtien Liitto ja Sanomalehtien Liitto sekä A-lehdet, Alma Media, Keskisuomalainen, Sanoma ja Yle.
Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan rahasto perustettiin, koska sille havaittiin akuutti tarve.
– Pystymme rahaston avulla auttamaan ihmisiä sekä osoittamaan koko yhteiskunnalle, ettei nykytilanne ole oikein. Ideana on, että kaikki lähtisivät mukaan.
Kuka tahansa – yritys, säätiö, liitto tai yksityishenkilö – voi lahjoittaa rahastoon haluamansa summan. Rahasto aloittaa toimintansa juhannuksen jälkeen.
Tieto rahastosta tuli ilmi Ylen Ykkösaamun haastatellessa Ylen toimitusjohtajaa Merja Ylä-Anttilaa lauantaina. Viikonlopun aikana muutama yksityishenkilö ehti jo ilmoittaa halustaan lahjoittaa rahaa, ja yrityksistä muun muassa Aller on ilmoittanut olevansa mukana.
Uhkailua ja vainoamista on vähätelty
Rahaston perustaminen juuri nyt kertoo Ahon mukaan siitä, että uhkailu, vainoaminen ja häirintä ovat yleistyneet media-alalla. Uusi tilanne on tullut yllätyksenä sekä alalle että ympäröivälle yhteiskunnalle. Uhkailua ja vainoamista ei välttämättä tunnisteta ja journalistien kohtaamia tilanteita on myös vähätelty.
– Esimerkiksi poliisi, syyttäjä ja vakuutuslaitokset eivät ole aina tienneet, mitä maalittaminen tarkoittaa. Jotkut valitettavasti sekoittavat sen negatiiviseen palautteeseen, vaikka vainoaminen ja uhkailu ovat aivan eri asioita. Negatiivinen palaute on osa toimittajien työtä, mutta maalittamisen kohde saattaa menettää työkykynsä ja terveytensä.
”Journalisteja on esimerkiksi uhattu tappaa ja raiskata, ja myös heidän lapsiaan on uhattu.”
– Journalisteja on esimerkiksi uhattu tappaa ja raiskata, ja myös heidän lapsiaan on uhattu. Maalittamisessa on voitu mobilisoida satoja ihmisiä käymään journalistin kimppuun. Valitettavan usein uhkailun kohteena olevat ovat naisia.
Aho ei osaa sanoa, miksi juuri naiset ovat niin usein häirinnän kohteena. Maalittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kohteena olevan henkilön yksityisiä tietoja levitetään internetissä epäedullisissa yhteyksissä tai tietoja ja asiayhteyksiä vääristellen. Maalittamista on journalistien lisäksi kohdistettu viime aikoina muun muassa syyttäjiin ja tuomareihin.
Freelancerit työsuhteisia vaikeammassa tilanteessa
Journalistien tukirahasto antaa nimensä mukaisesti vain rahallista tukea eikä esimerkiksi lakineuvontaa.
– Lähdemme siitä, että perusajatus ei muutu. Työnantajat ja Journalistiliitto auttavat kuten ennenkin eli tarjoavat journalisteille esimerkiksi lainopillista tukea, Aho sanoo.
Rahaston on tarkoitus avustaa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa rahallista tukea ei jostain syystä osata tai ehditä antaa tai häirityn journalistin turvaverkko ei ole riittävä. Freelancereilla tilanne voi olla työsuhteisia haastavampi.
Alan toimijoilta on puuttunut keinoja toimia nopeasti ja vastata yllättäviinkin ongelmiin.
Ahon mukaan on vaikea ennakoida, kuinka paljon hakemuksia tulee ja millaisia asioita hakemukset koskevat.
– Oikeudenkäyntikulut ovat varmasti yksi kohde ja akuutti kriisiapu voi olla toinen. Monesti raha auttaa kriisitilanteissa.
