Havainnot toimituksista kertovat, että tekoäly ei ole vielä osa jokaisen toimittajan päivittäistä työprosessia, mutta moni on ottanut sen jollain tapaa apurikseen.
Joillekin se on pallotteluapu, toiselle tapa tehdä muistiinpanoja, joku käyttää sitä selkeyttämään hankalia aineistoja. Sanomien toimituksissa moni tekee juttuihinsa tiivistelmän tekoälyn avulla ja myös jutun otsikoita voi kokeilla parantaa sen avulla.
Yleisiä työkaluja, kuten Copilotia tai Chat GPT:tä käytetään, mutta paino on siirtymässä voimakkaasti kohti toimitusten omia työkaluja. Esimerkiksi Aamulehdessä tekoäly auttaa toimitusta kuntien viranhaltijapäätöksien seuraamisessa. Tämä helpottaa paikallista uutisseurantaa.
Joissakin toimituksissa on jo julkaistu erilaisia työkaluja yhteen kokoavia työkalupakkeja. Esimerkki tällaisesta on Alma Median toimittajien tekoälytyökalupakki.
Tekoälyn kehityksessä toimitustyössä on tultu pisteeseen, jossa jokaisen viimeistään kannattaa poimia kaikki matalalla roikkuvat hedelmät. Helpoimpien käyttötapausten avulla myös oppii, mistä tekoälyn hyödyntämisessä on lopulta kyse, eli tiedon muotoilusta.
Esimerkiksi haastatteluiden automaattinen litterointi säästää aikaa, kun haastattelun jäsentely ja sitaattien tarkkuuden varmistaminen helpottuvat melkoisesti.
”Pohdintaa toimituksissa aiheuttaa, kuinka pitkälle tekoälyavusteisuutta voidaan viedä. Tekeekö se havainnoistaan vain otsikon, kerääkö se tiedot tiivistelmäksi vai luoko se kenties pohjan artikkelille?”
Erilaisten lähdeaineistojen läpikäynti nopeutuu, kun voi kysyä tai vertailla jutun kannalta tärkeitä yksityiskohtia. Samalla tavalla haastattelukysymykset tai näkökulmat voi testata.
Tulevaisuudessa tekoäly voi esimerkiksi auttaa aiheisiin perehtymisessä. Se voi koostaa yhteen aikaisempien julkaistujen juttujen pohjalta sen, mitä aiheesta on jo kerrottu. Tällaisia työkaluja voidaan tehdä toimitusten omaan käyttöön, mutta myös palveluiksi asiakkaille. Tällaisella tekniikalla on toteutettu muun muassa Helsingin Sanomien Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaaliapuri. Tuoreempi esimerkki oman aineiston hyödyntämisestä on kysy Iltalehdeltä -chatti.
Kun toimitukset rakentavat lisää omia työkalujaan, seuraava kysymys on, voiko tekoäly avustaa hyppäämään jonkin työvaiheen yli ja millaisissa jutuissa tämä on mahdollista ja hyväksyttävää?
Erilaisten määrämuotoisten aineistojen ympärille rakennetaan varmasti uutisseurantaa helpottavia työkaluja ja tiivistäjiä. Pohdintaa toimituksissa aiheuttaa, kuinka pitkälle tekoälyavusteisuutta voidaan viedä. Tekeekö se havainnoistaan vain otsikon, kerääkö se tiedot tiivistelmäksi vai luoko se kenties pohjan artikkelille? Tästä ajatuksesta ei ole kovin pitkä matka valmiiksi jutuksi.
Olenko journalistina huolissani tällaisesta kehityksestä? En, koska tekoälyn hyödyt toimitustyössä tulevat korostamaan varsinaisia journalistisia taitoja.
Ennustan, että erityisesti seuraavien taitojen arvo korostuu ja kirkastuu, kun tiedon muotoiluun käytetty aika vähenee: taito ideoida, taito kohdata ihminen, taito verkostoitua, taito muotoilla kysymyksiä, kyky kysyä asioita, joita muut eivät kehtaa kysyä, taito haastaa ja haastatella, taito havainnoida ympäröivää todellisuutta, taito hankkia tietoa lähteistä, joihin ei helposti pääse, taito analysoida, taito ymmärtää sitä mikä on yleisön mielestä merkityksellistä, ymmärrys tyylistä, ymmärrys julkaisemisesta ja elävän kerronnan taito.
