Postilakiin kaavaillut muutokset herättävät huolta lehtikustantajissa.
Uudessa postilaissa postin perusjakelu on muuttumassa viisipäiväisestä kolmepäiväiseksi koko maassa, myös alueilla, joilla ei ole yksityistä varhaisjakeluverkostoa.
Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotuksen mukaan Posti saisi määrittää jäljelle jäävät kolme jakelupäivää valitsemallaan tavalla eri alueilla ja vaikka vaihdella jakopäiviä viikoittain.
Uutismedian liitto, Medialiitto ja useat kustantajat vaativat, että lakiin kirjataan kolme kiinteää jakelupäivää, jotka ovat samat koko maassa. Muuten järjestelmästä uhkaa liittojen mukaan tulla sekava.
Postin päiväjakelussa kulkee noin 20 prosenttia sanomalehtien volyymista.
Valtio haluaa turvata viisipäiväisen sanomalehtijakelun varhaisjakeluverkon ulkopuolella. Tätä varten postilain rinnalla valmistellaan asetusta jakelutuesta. Asetusluonnoksen mukaan tukea saisivat jakelupalvelun tarjoajat niinä kahtena päivänä viikossa, joina Posti ei jatkossa hoida perusjakelua.
Ehdotuksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kilpailuttaisi tukea saavat jakeluntarjoajat korkeintaan maakunnan kokoisilla alueilla. Jakelutukea saisi kuitenkin vain vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien jakeluun. Asetus jakelutuesta olisi voimassa vain vuoden 2027 loppuun saakka.
Luonnokset postilaiksi ja jakelutukiasetukseksi ovat lausuntokierroksella, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 aikana. Jakelutukea on tarkoitus jakaa vuoden 2023 alusta alkaen.
”Mahdollisuus vuoropäiväjakeluun haja-asutusalueilla on kuitenkin huolestuttava.”
Postilain muotoilut ovat kriittisiä esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudelle, joka jaetaan päiväpostin mukana kolmena päivänä viikossa. Viestimedian toimitusjohtaja Anu Nissinen korostaa, että kiinteät jakelupäivät ovat äärimmäisen tärkeä asia uutislehdelle.
– Tavoitteet ovat hyviä, että turvataan tuella viisipäiväinen jakelu haja-asutusalueilla ja tuki vähentäisi kustannusnousun painetta. Mahdollisuus vuoropäiväjakeluun haja-asutusalueilla on kuitenkin huolestuttava, Nissinen sanoo.
Vuoropäiväjakelussa Posti jakaa tietyllä postinumeroalueella päiväpostin joka toinen viikko maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ja joka toinen viikko tiistaina ja torstaina.
Ajatus tuetun jakelun kilpailuttamisesta eri alueilla ja eri päivinä on Nissisestä haastava, etenkin jos kilpailutusalue on pieni, vaikkapa kunta.
– Meidän ja muiden valtakunnallisesti ilmestyvien julkaisujen kannalta riskinä on, että joutuisimme hallinnoimaan isoa määrää erilaisia jakelumalleja, jos jakeluoperaattoreita on Suomessa kirjava joukko. Maaseudun Tulevaisuus ilmestyy kaikissa Suomen kunnissa ja lähes jokaisella postinumeroalueella, Nissinen sanoo.
Nissinen epäilee, että jakelun palvelutaso heikkenisi, jos jakeluyrityksiä olisi lukuisia. Jakelupalvelun ostamisen lisäksi työlästä olisi esimerkiksi jakelusta tulevien reklamaatioiden jälkihoito.
Epäselvää on, mitä tapahtuisi vuoden 2027 jälkeen.
– On erittäin huolestuttava skenaario, että ei olisi jakelutukea ja kolme postin jakelupäivää voisivat vaihdella. On vaikea nähdä, miten silloin pystyisimme järjestämään jakelun ilman, että kustannukset nousevat hurjasti, Nissinen sanoo.
”Meillä on huoli siitä, onko arvioitu tukisumma eli noin 10 miljoonaa euroa vuodessa riittävä.”
Uutismedian liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen kritisoi sitä, ettei lakiluonnoksessa ole mietitty jakelupalveluiden ostamisen prosessia.
– Se ei helpota yhdenkään lehden tilannetta, että jakelupäivät voisivat vaihdella. Jakelupalvelun ostamisen prosessi monimutkaistuisi etenkin useana päivänä viikossa ilmestyvillä lehdillä, jos jakelut vaihtelisivat verkosta toiseen vuoroviikoin, Hannikainen kommentoi.
Medialiitto haluaa kiinteiden jakelupäivien ohella muitakin muutoksia ehdotukseen postilaista ja jakelutukiasetuksesta.
Jakelutukea pitäisi liiton mielestä jakaa myös kerran tai kahdesti viikossa ilmestyvien lehtien jakeluun.
Lisäksi jakelun hinnan pitäisi olla yksi kilpailutuksen kriteeri. Muuten on riski, että tuettukin jakelu tulee niin kalliiksi, ettei sitä pysty käyttämään.
– Meillä on huoli siitä, onko arvioitu tukisumma eli noin 10 miljoonaa euroa vuodessa riittävä, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo.
Lisäksi Medialiitto esittää, että Traficom tutkisi markkinaa ja selvittäisi, minkä kokoisella alueella tuetun jakelupalvelun järjestämisestä syntyisi aitoa kilpailua.
Maakunta voi liiton näkemyksen mukaan olla liian suuri alue, jotta kilpailutukseen pystyisi osallistumaan muita toimijoita kuin Posti. Toisaalta liian pienet kilpailutusalueet tekisivät jakeluiden hallinnoimisesta vaikeaa.
Liiton mielestä on ongelma myös, että tuettu jakelu pitäisi ehdotuksen mukaan jakaa pääsääntöisesti varhaisjakeluna aamuseitsemään mennessä.
Viestimedian Anu Nissisen mukaan ajatus ei ole realismia, sillä lehdet eivät ehdi riittävän ajoissa painosta jakeluun varsinkaan lumisina talvikuukausina, kun logistiikka on muutoinkin haastavaa. Lisäksi varhaisjakelussa nykyään käytetty sähköinen jakokirja ei taivu siihen, että lehtien välissä voitaisiin jakaa tilaajakohtaisesti kohdennettuja liitteitä.
Jukka Holmberg arvioi, että sopiva takaraja tuetulle jakelulle olisi alueesta riippuen kello 12–16.
– On hyvä ajatus, että lehti olisi mahdollisimman varhain lukijoilla, mutta emme halua vaatia aikataulua, joka on käytännössä mahdoton, Holmberg sanoo.
Lehtien ja tilaajien kannalta olisi Holmbergin mukaan tarpeen, että posti jaettaisiin myös kolmena perusjakelupäivänä viimeistään klo 16 eikä iltamyöhään.
”Jos me voisimme päättää, toteuttaisimme myös haja-asutusalueella vuoropäiväjakelun.”
Postin sanomalehtipalveluista vastaava johtaja Kimmo Kauranen kertoo, että Posti aikoo tämänhetkisen suunnitelmansa mukaan jakaa haja-asutusalueilla postia maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin koko maassa, vaikka uusi laki antaisi vapauden vaihdella päiviä.
Kauranen kuitenkin arvioi, että maakuntalehdet olisivat tekemässä merkittäviä ilmestysmipäivämuutoksia muutaman vuoden sisällä, mikä voisi vaikuttaa jakopäiviin.
Posti aloitti lokakuussa vuoropäiväjakelun Espoossa ja Kauniaisissa ja aikoo laajentaa sen keväällä Tampereelle ja Helsinkiin. Päiväposti jaetaan tässä mallissa vuoroviikoin eri päivinä. Näillä alueilla Postilla on myös varhaisjakelua, ja päiväpostin määräpäivätuotteet jaetaan osin varhaisjakelussa. Malli ei kuitenkaan toimi ilman varhaisjakeluverkkoa.
– Jos me voisimme päättää, toteuttaisimme myös haja-asutusalueella vuoropäiväjakelun. Postilaki kuitenkin velvoittaa, että meidän pitää jakaa kolmena päivänä viikossa. Vuoropäiväjakelu tekisi sen, että osana viikoista olisi vain kaksi jakelupäivää eikä siellä ole täydentävää varhaisjakelua, Kauranen sanoo.
Kaurasen mukaan on lisäksi jakeluteknisiä syitä siihen, miksi jakelupäivien on järkevintä olla samat haja-asutusalueella.
– Lisäksi volyymit ovat tällä hetkellä korkeimmat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, Kauranen sanoo.
