Paikallislehti Loviisan Sanomat luopuu toimitilastaan Loviisassa. Toimitus työskentelee jatkossa etänä tai Porvoossa Etelä-Suomen Median Itä-Uudenmaan yhteistoimituksessa noin puolen tunnin automatkan päässä Loviisasta. Siellä on voinut jo 1,5 vuoden ajan tehdä Loviisan Sanomia, Sipoon Sanomia ja Uusimaa-lehteä.
Päätoimittaja Stefan Holmström pitää ratkaisua hyvänä. Hän ei näe mitään tarvetta toimitilalle. Lehti ei ole vuosiin pitänyt vastaanottoa yleisölle, sillä sellaiselle ei ole ollut kysyntää, eikä toimituksessa Holmströmin mukaan usein ole ollut ketään. Toimittajat ovat työskennelleet etänä ja keikoilla sekä menneet ”ristiin rastiin” Porvoon ja Loviisan väliä.
– En näe fyysistä toimitilaa läsnäolona. Ei läsnäolo ole sitä, että olemme paikallamme jossain ja joku tulee puhumaan meille. Itsekin käyn eri tapahtumissa, juttukeikoilla ja seminaareissa Loviisassa. Läsnäolo näkyy sisällöissämme, Loviisassa asuva Holmström perustelee.
Hänen mukaansa toimitus oli vuokralla käyttöön nähden ”koomisen isossa” kiinteistössä. Vuokranantaja Konstsamfundet pani kiinteistön lisäksi hiljattain myyntiin.
Nyt Holmström on tuskaillut tilan tyhjentämisen kanssa. Loviisan Sanomien arkisto paperikuvineen ja negatiiveineen siirtyy Keskisuomalaisen omistamaan kiinteistöön Porvoon Tarmolaan. Toimituksessa on kuitenkin Holmströmin mukaan säilötty ”tonneittain” myös kaikkea muuta, kuten yksityishenkilöiden testamentteja vuosikymmenten takaa ja osin gdpr-kriittistä materiaalia, joka olisi pitänyt tuhota aikaa sitten.
”Toivomme, että toimittajat ovat mahdollisimman paljon kentällä juttukeikoilla.”
Sama muutos koskee useaa muutakin paikallista lehteä. Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Etelä-Suomen Media luopuu vuokratuista toimitiloistaan seitsemällä paikkakunnalla Uudellamaalla.
Ilman paikallisia tiloja jäävät vuoden loppuun mennessä Loviisan Sanomien lisäksi paikallislehdet Sipoon Sanomat ja Lopen Lehti sekä kaupunkilehdet Karkkilalainen, Vihdin Uutiset, Nurmijärven Uutiset ja Mäntsälän Uutiset.
Aluejohtaja Karri Kannalan mukaan jatkossakin jokaisella työntekijällä on kuitenkin osoitettu työpiste. He voivat halutessaan työskennellä lähimmässä tai missä tahansa Etelä-Suomen Median toimitilassa, joita jää Uudellemaalle yhteensä kuusi Espooseen, Vantaalle, Porvooseen, Tuusulaan, Hyvinkäälle ja Lohjalle.
Muutoksen syynä on Kannalan mukaan se, että tilat ovat olleet korona-aikana lisääntyneen etätyön vuoksi hukkakäytöllä. Suurta taloudellista merkitystä ratkaisulla ei ole.
– Noilla paikkakunnilla toimitilavuokra on muutamia satoja euroja kuukaudessa ja tilalle tulee lisääntyviä kilometrikustannuksia. Kyse on puhtaasti toiminnallisista hyödyistä, Kannala sanoo.
Hänen mukaansa ihmiset ovat kokeneet yksin työskentelyn raskaaksi. Nyt tekijöitä voidaan tiimiyttää, mikä on Kannalan mukaan oppimisen ja sparraamisen kannalta olennaista.
Paikallismedioiden tekijöistä on myös muodostettu yhteistoimituksia. Viimeisimpien muutosneuvottelujen päätteeksi myös Nurmijärven Uutiset, Mäntsälän Sanomat, Karkkilalainen, Vihdin Uutiset, Pyhtään Lehti ja Lopen Lehti toimitetaan pääosin virtuaalisesti toimivassa yhteistoimituksessa.
Näetkö tiloista luopumisessa riskiä paikallisen läsnäolon heikentymisestä?
– On aika vaikea nähdä sitä heikentymistä, jos toimitiloissa on ollut läsnä yksittäisiä toimittajia yksittäisinä päivinä viikossa, Kannala sanoo.
– Toivomme, että toimittajat ovat mahdollisimman paljon kentällä juttukeikoilla, hän sanoo.
Sipoon Sanomien päätoimittajan Ulla Yliherneen mukaan 12 hengen Itä-Uudenmaan yhteistoimitus on mahdollistanut joustoa juttukeikoille. Sipoosta voi olla raportoimassa useampi toimittaja yhtä aikaa tarpeen vaatiessa, kun aiemmin piti toimia pienemmällä resurssilla.
Yhteistoimituksessa on Yliherneen mukaan toimittajia, jotka asuvat Sipoossa, Porvoossa ja Loviisassa.
– Sama paikallisosaaminen meillä on kuin tähänkin asti, Yliherne kommentoi.
Loviisan Sanomien Stefan Holmströmin mukaan yhteistoimituksesta huolimatta paikallisuutta on vahvistettu sisällöissä viime aikoina.
Loviisan Sanomien printtilehti muuttui 2-päväisestä 1-päiväiseksi tänä vuonna, minkä jälkeen yhteisesti tuotetuista feature-jutuista, kuten Keskisuomalainen-konsernin Sunnuntaisuomalaisen sisällöistä, on luovuttu printissä. Verkossa sen sijaan on vielä ”hyvinvointialuetasoista juttua”. Verkon luvut osoittavat hänen mukaansa ylöspäin: digitilaajat, lukuajat ja kerralla luettujen juttujen määrä.
– Kun on isompi toimitus, on helpompi kehittääkin, ei olla niin eristäytyneitä, Holmström sanoo.
