Tilaa Uutiskirje!

Median rikkinäisyyttä on hoettu vuosia, sen korjaa vain itse journalismi

Media tarvitsee sekä ravistelevia ideoita että vähä vähältä uudistumista: todella rikki se on, jos journalismi unohtaa tehtävänsä.

Näkökulmat

Kirjoittaja on työskennellyt media-alalla niin liiketoiminnan kehityksessä, päätoimittajana kuin kirjoittavana toimittajana.  

Se oli kuin speed dating. Media-alan startup-yrittäjät tapasivat vaikuttajia, sijoittajia, mediayhtiöiden johtajia. Varttitunti, ja seuraava. 

”Media on rikki”, yrittäjä sanoi. 

”Me haluamme ratkaista tämän, media on rikki”, sanoi seuraava. 

”Journalismi on rikki”, toisti kolmas. 

Jokainen heistä halusi ratkaista median liiketoiminnan tai tavoittavuuden ongelmia, ja perusteli sitä näin. Slogan on tullut tutuksi viime aikoina myös Uudessa Jutussa. 

Olen käynyt paljon tällaisissa tilaisuuksissa ja tavannut yrittäjiä – alussa siteeraamastani tapahtumasta Portugalissa on pari vuotta. Mediaan liittyvät yritysideat ovat melkein aina teknologiaa: miten kohdentaa tilausmyyntiä tai mainontaa, julkaista käyttäjien videosisältöä, editoida liikkuvaa kuvaa nopeammin, hallita sisältöjä ja metatietoja tekoälyn avulla. 

Media-alan kasvuyhtiöt kehittävät ohjelmistoja. Journalismia haluaa tehdä harva. 

Pidän journalismia välttämättömänä demokratialle, tietoon perustuvalle päätöksenteolle, vapaudelle ja ihmisten väliselle ymmärrykselle. Siksi päädyin työskentelemään medialiiketoiminnan kanssa: se on journalismin tekemistä mahdolliseksi. Se on myös hiton vaikeaa. 

Ajattelen, että hyvän yhteiskunnan kannalta journalismi ei voi heikentyä tai vähentyä, sen pitää menestyä. Ja kun kuuntelin näitä yrittäjiä, tiesin, että he olivat oikeassa. 

”Uuden tuotteen ei tarvitse miellyttää aiempien asiakkaita tai sopia tutun brändin alle. Sitä ei tarvitse yhdistää olemassa oleviin järjestelmiin.”

Rikki on yhtä aikaa moni asia, mutta karkeasti: Journalismi menettää yleisöään ja tulojaan. Digitaalisen median ansaintamallit perustuvat melkein aina mahdollisimman suureen yleisöön, tulee raha sitten mainosnäytöistä tai tilauksista. Jos yleisön määrä on riippuvainen ulkopuolisten alustojen algoritmeista, journalismi joutuu muodostamaan suhteensa yleisöön niiden säännöillä. Ne suosivat tunteita, nopeutta ja riitaa. 

Toiseksi: Journalismin kyky tavoittaa uusia yleisöjä, etenkin nuoria, on heikentynyt. 

Mediakustantamisen pulmat ovat samanlaisia kuin monen vanhan toimialan. Uudistuminen on vaikeaa, investointeja vähän, uusia yrityksiä vielä vähemmän. Miksi sitten pitäisi olla uusia yrityksiä?  

Aalto-yliopisto julkaisi marraskuussa uuden moocin, suuren ilmaisen nettikurssin Radikaali luovuus. Se on innostava ja kertoo, miksi jotakin toimialaa muuttavat radikaalit ideat syntyvät usein startupeissa. 

Radikaali idea haastaa olemassa olevan. Uuden tuotteen ei tarvitse miellyttää aiempien asiakkaita tai sopia tutun brändin alle. Sitä ei tarvitse yhdistää olemassa oleviin järjestelmiin, myyntiin, laskutukseen, työtapoihin tai palkkiomalleihin. Uusi idea ei joudu kilpailemaan tekijöiden ajasta. Ja lisäksi, tämä on tärkeää: uusi tuote voi rikkoa alalla totutun hinnoittelun, sen tason ja mallin. 

Olemassa olevissa yrityksissä on helpompaa kehittää nykyistä vähä vähältä: julkaista sama sisältö uusissa kanavissa, tekoälyn avulla äänenä, tuoda tuttuun mediaan uusia aihepiirejä tai liitteitä, yhdistää samaan tilaukseen vaikkapa uutisia ja ruokasisältöjä. Myös se on välttämätöntä. 

Vähä vähältä kehittämisen voi rahoittaa omilla tuotoilla. Uudet yritykset ja radikaalit innovaatiot tarvitsevat sijoittajia, ja journalistisesta mediasta kiinnostuneita on vähän. Sijoittajia ei kiinnosta puolustustaistelu vaan kasvu. Journalismin tuotto-odotus on matala, ja liiketoimintana se on erikoisuus: kuluttajatuote, jota ohjaavat journalistiset pyrkimykset, harkinta ja etiikka. 

Media-ala tarvitsee kilpailua, moniäänisyyttä, erilaisten yleisöjen palvelua. Se tarvitsee myös keskittymistä journalismin tarkoitukseen ja uusia yrityksiä, joiden liiketoiminta ja innovaatiot ovat journalismia. Arvelen, että uusia yrityksiä voi syntyä liiketoimintamalleilla, jotka eivät perustu mahdollisimman suureen yleisöön vaan erikoistumiseen, pienempään sitoutuneeseen yleisöön – ja siksi myös kykyyn muuttaa hinnoittelua. 

Mitä pidempään olen tehnyt töitä medialiiketoiminnan kanssa, sitä enemmän ajattelen: Media on rikki monella tavalla, mutta pahemman kerran vasta, jos se hylkää journalismin tehtävän ja vaihtaa sen tunteisiin, nopeuteen ja riitaan. Se olisi mukautumista muiden sääntöihin, ei uutta elämää. 

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast