Sulje

Panu Uotila

Median liikakäyttö vaivaa osaa nuorista – ”Netissä on niin paljon koukuttavaa sisältöä, että se vie helposti ajan asiapitoiselta sisällöltä”

nuoret

Teoria väittää: Nuoret ja nuoret aikuiset toivovat medialta hyvinvointia tukevia sisältöjä ja sovelluksia, jotka helpottavat arkea ja elämää. He arvostavat turvallisuutta ja yksityisyyden suojaa.

Nuorten mediankäyttöä määrittää tarve tasapainotella koukuttavan viihdetarjonnan ja liikakäytön haittojen välillä. Nuoret ja nuoret aikuiset korostavat algoritmien buustaaman sisältötulvan keskellä tarvetta hallita nykyistä paremmin älypuhelimen ja sosiaalisen median käyttöään.

He toivovat, että tulevaisuuden mediaa voisi käyttää ilman pelkoa yksityisyydensuojan ja hyvinvoinnin menettämisestä. Nuoret mediankäyttäjät kaipaavat monipuolisia sisältöjä, turvallisia verkkotiloja ja ympäristöystävällistä teknologiaa. Monia huolestuttaa, että sovellukset ja sisällöt ovat alkaneet ohjata liikaa heidän arkeaan.

Uutisilta nuoret toivovat parempaa läpinäkyvyyttä, lähteiden korostamista ja faktantarkistusta. Uutismedialta toivotaan enemmän laadukkuutta, taustoittavia juttuja, syventävää sisältöä ja vähemmän klikkiotsikoita ja ”shokkimediaa”.

”Uutismedialta toivotaan enemmän laadukkuutta, taustoittavia juttuja, syventävää sisältöä ja vähemmän klikkiotsikoita ja ’shokkimediaa’.”

Tiedot käyvät ilmi Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hankkeen tutkimusraportista. Hankkeessa toteutettiin 16–30-vuotiaille suunnattu, mediankäyttöä ja siihen liittyviä toiveita kartoittanut verkkokysely. Kyselyyn vastasi lähes 450 ihmistä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin työpajamalli tulevaisuuden media-arjen kuvittelemiseen. Työpajoissa yhteensä 23 nuorta kuvitteli media-arkea vuonna 2030.

Korona-aika lisäsi nuorten kiinnittymistä älylaitteisiin, kun myös koulu, harrastukset ja kaveripiirit siirtyivät lähes kokonaan puhelimeen tai läppärille. Media-arki-tutkimus tehtiin pandemia-aikana, joten siitä ei pysty ennakoimaan, mille tasolle mediankäyttö palautuu pandemian jälkeen.

Tutkimukseen vastanneista kolmasosa kertoi, että heidän medialaitteiden ja -sovellusten käyttönsä on muuttunut viimeisen vuoden aikana, valtaosalla kasvanut. Lisääntynyt vapaa-aika kasvatti viihdekäyttöä, mutta myös uutisten seuraamista. Osa mainitsi tietoisesti välttelevänsä uutisia korona-aikana.

Nuoret yhdistivät jatkuvan älypuhelimen käytön ja someläsnäolon ajan tuhlaantumiseen, keskittymis- ja uniongelmiin sekä mielenterveysongelmiin, kuten kuormittumiseen ja ahdistuneisuuteen.

He toivovat laitteita ja sovelluksia, jotka tukisivat ihmisten hyvinvointia sekä helpottaisivat elämää, arkea ja työntekoa. Moni perusteli haluaan rajoittaa somekäyttöä tarpeella oman hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohentamiseen.

Mielestäni journalistisella medialla voisi olla mahdollisuus markkinaraon löytämiseen tarjoamalla sitä, mitä kaoottisen sirpalemainen somejättien sisältö ei tarjoa: asioiden jäsentyneisyyttä ja selkeyttä. Käyttäjän hyvinvointi ja käyttökokemus ovat tärkeitä kriteereitä, kun tämän hetken nuoret tulevaisuudessa päättävät, mistä digisisällöistä haluavat maksaa.

Fakta

Tutkijat: Auli Harju, Minna Saariketo, Kati Hiltunen, Kaisa Koski ja Seija Ridell.
Tutkimus: ”Vähemmän koukuttavia algoritmeja”: Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hankkeen loppuraportti on julkaistu Tampereen yliopiston verkkosivuilla.

 

Käytäntö vastaa: Vain osa nuorista on valmis maksamaan journalismista työelämään siirtyessään, arvioi Rasmus Hakala. Sosiaalisessa mediassa on tarjolla paljon jyrkkiä mielipiteitä mutta vähän faktoja ja syitä.

Nuoret ilmoittivat tutkimuksessa, että eivät halua algoritmien koukuttamia shokki- ja klikkiotsikoita. Miksi tällaista sisältöä kuitenkin kulutetaan eniten, Kaarinan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Rasmus Hakala?

– Mielestäni kyse on samasta ilmiöstä kuin että nuoret addiktoituvat sokerijuomiin. Tiedetään, että se ei ole itselle hyväksi, mutta käytetään kuitenkin, koska käyttö tuo nautintoa. Netissä on niin paljon koukuttavaa sisältöä, että se vie helposti ajan tärkeältä ja asiapitoiselta sisällöltä.

Olet yhteiskunnallisesti aktiivinen kolmatta vuotta lukiota käyvä opiskelija. Millä laitteilla ja mistä seuraat uutistapahtumia?

– Laitteista tärkein on ehdottomasti kännykkä, koska se on aina mukana ja sen käyttö on minulle luontainen juttu. Seuraan Helsingin Sanomien digiä joka päivä useasti päivässä sekä medioiden omia FB-sivuja. Lisäksi katson televisiosta A-studiota mutta harvoin uutisia.

Uskotko, että olet työelämään siirtyessäsi halukas maksamaan ammattimaisesti toimitetusta journalistisesta sisällöstä?

– Aivan varmasti. Myös silloin haluan ja minun on tärkeää tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Jos mietit muita ikäisiäsi, niin ovatko he valmiita maksamaan journalismista alkaessaan itse tienaamaan?

– Tulevaisuudessakin on varmasti paljon niitä ihmisiä, jotka ovat valveutuneita ja kiinnostuneita yhteiskunnallisista ilmiöistä ja haluavat siksi maksaa journalismista.

– Kun mietin peruskoulusta tuntemiani ihmisiä, joista osa siirtyy kohta ammattikoulusta työelämään, niin en usko, että suurin osa heistä alkaisi maksaa journalismista. Ne, jotka tilaavat lehden, tilaavat sen digitaalisena.

Netflix on osoittanut, että nuoret ovat valmiita maksamaan digisisällöistä. Miten samaa maksuhalukkuutta saisi kohdistettua journalistisiin sisältöihin?

– Netflix on rentoutumiskeino, mutta uutisilla ei ole nuorille samanlaista viihdearvoa. Jotkut ajattelevat, että eivät halua maksaa siitä, että saavat pahan mielen lukemalla maailman murheista. Tähän voisi vaikuttaa oikeanlaisella markkinoinnilla.

Mikä on tilaushinnan kipuraja niille nuorille, jotka haluavat maksaa journalismista?

– Mielestäni 10–15 euroa kuussa on siedettävä hinta, jonka työssäkäyvät ovat valmiita maksamaan.

Tutkimuksen mukaan osa nuorista seuraa uutistapahtumia vain somesta. Kuinka hyvin maailman tapahtumista pysyy mielestäsi näin kartalla?

– Riippuu siitä, mitä seuraa. Onhan somessa myös paljon ammattimaisten medioiden sisältöä, kuten Yle Kioski.

– Jos kaikki tieto perustuu vain yksityishenkilöiden somepostauksiin, varmaan sieltä jonkinlaisen kuvan maailmasta saa mutta kapeaksi se jää. Somessa korostuvat vahvat mielipiteet, mutta sieltä puuttuu yleensä fakta, josta selviäisi miten tähän tilanteeseen on päädytty.

Fakta

Tekijä: Rasmus Hakala
Kokemus: 18-vuotias Kaarinan nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja Puolalanmäen lukion abiturientti. Hakala toimii nuorisovaltuuston edustajana Kaarinan kaupunginvaltuustossa.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit