Sulje

Silja Tenhunen

Lisää matematiikkaa journalismiin: Pandemiasta voi seurata myös paremmin numeroita suhteuttavaa journalismia

journalismi

Kuka tahansa osaa luetella lukuja, mutta journalismin tehtävä on tehdä niistä ymmärrettäviä.

Pandemiasta voi seurata myös jotain hyvää, kuten paremmin numeroita suhteuttavaa journalismia.

Näin kävi vuosi sitten keväällä, kun media alkoi raportoida koronaviruksen tartuntamääristä ja potilaskuolemista.

Toimituksissa huomattiin nopeasti, etteivät numerot yksin riitä.

Tartuntojen tai kuolemien määrä on suhteutettava joko eri maiden asukaslukuihin tai tartunnoiksi 100 000 asukasta kohti. Vain näin uutisdeski – ja lukijat – pystyvät edes jollakin tavalla vertailemaan tautitilanteen kehitystä eri maissa ja eri puolella maata.

Vastaavaa ryhtiliikettä tarvitaan edelleen myös koronavirusepidemian seurannassa.

Mitä tärkeämmästä aiheesta on kyse, sitä olennaisempaa on kertoa mittasuhteet. Jos juttu herättää lukijassa kysymyksiä, joihin hän joutuu hakemaan vastauksia Googlesta tai Twitteristä, toimittajan työ on jäänyt kesken. Siksi numeroiden miettimisen pitäisi aina olla osa sisällön editointiprosessia.

”Pitäisikö tässä kertoa, kuinka paljon lastentarhanopettajan paikkoja on täyttämättä naapurikunnissa, jos meillä kymmenen prosenttia vakansseista on jatkuvasti avoinna.”

Tarvitaanko tähän kohtaan asukasluku tai vertailulukuja naapurimaista? Pitäisikö tässä kertoa, kuinka paljon lastentarhanopettajan paikkoja on täyttämättä naapurikunnissa, jos meillä kymmenen prosenttia vakansseista on jatkuvasti avoinna? Kannattaisiko tässä verrata, miten merkittävä yrityksen saama tilaus on sen vuosittaiseen liikevaihtoon suhteutettuna?

Olisiko aika taas kerrata, paljonko tehohoitopaikkoja on koko maassa ja mihin muuhun kuin koronaviruspotilaiden hoitoon niitä tarvitaan?

Joskus on perusteltua puhua prosenteista, toisinaan määristä ja välillä molemmista.

On eri asia kertoa, että 13 prosenttia koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoa tarvinneista suomalaisista on saanut kaksi rokotetta kuin kertoa, että kaksi rokoteannosta saaneista suomalaisista 53 on tarvinnut sairaalahoitoa koronaviruksen saatuaan. Ensimmäinen luku tuntuu isolta, jälkimmäinen ei – kun se suhteutetaan vielä rokotteen saaneiden määrään.

Kyse on valinnoista, joilla vastuullista journalismia voidaan perustella. Kuka tahansa osaa luetella lukuja, mutta journalismin tehtävä on tehdä niistä ymmärrettäviä.

Aina numerot eivät silti riitä suhteuttamaan uutista. Esimerkiksi hehtaarit ja miljardit ovat perinteisesti vaikeita hahmotettavia. Voi olla perusteltua verrata vaikkapa pinta-alaa jonkin tutun kohteen kokoon tai summaa kunnan tai valtion koko budjettiin.

Jos vertailua tehdään, vertailukohta kannattaa kuitenkin valita niin, että lukija tai kuulija todella hahmottaa, mistä on kyse.

Kun Kreikan metsäpaloissa tuhoutuneen metsän määrää verrattiin Helsingin keskuspuiston kokoon, moni helsinkiläinenkin joutui miettimään, minkä kokoinen se keskuspuisto oikein on – maakunnassa asuvista puhumattakaan.

Toki tässä vertauksessa oli hyvätkin puolensa: aika moni meistä tietoa googlanneista huomasi, että kaupunkipuistojen koko tilastoidaan hehtaareissa, luonnonpuistojen neliökilometreissä.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit