Vuosi sitten Suomen Lehdistö uutisoi, että jopa 40 prosenttia pienistä uutismedian kustantajista oli tappiolla vuonna 2022. Tuoreet luvut kertovat, että viime vuonna miinusta teki enää kolmannes alle viiden miljoonan liikevaihdolla pyörivistä mediayhtiöistä.
Pienten mediayhtiöiden viime vuoden tilinpäätöksistä tuijottaa vastaan korostunut kaksijakoisuus.
Mittarit osoittavat moneen suuntaan: noin puolella yhtiöistä liikevoittoprosentti laski ja puolella kasvoi, ja koko ryhmän tasolla yhteenlaskettu liiketulos pieneni viidenneksen.
– On niitä, joilla menee jopa erittäin hyvin ja niitä, joilla menee entistä heikommin, Medialiiton ekonomisti Olli-Pekka Paasivirta analysoi.
Yli kymmenellä pienellä yhtiöllä oli hyvä, kaksinumeroinen liikevoittoprosentti, Paasivirta huomauttaa.
Lukujen takana on vaihtelevia tilanteita.
Punkalaitumen Sanomat Oy:n syvä tappiollisuus 50 prosentin miinusmerkkisellä liikevoittoprosentilla johtuu kiinteistöomistusten alaskirjauksista – “luojan kiitos”, toimitusjohtaja Juha Aro puuskahtaa, “ei olla niin syvässä alhossa”. Pikemminkin kuluva vuosi näyttää kohtuulliselta.
Jakelun hinnan korotusten vuoksi mediatuki valuu Postille.
Eteenpäin-yhtiön tytäryhtiöt Poiju Julkaisut ja Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaakso taas nousivat kumpikin viime vuonna voitolle edellisvuoden miinuksista. Toimitusjohtaja Petri Piiparin mukaan toisessa yhtiössä muutos selittyy kulukurilla – toisessa toiminnan päättämiseen liittyvällä kertaerällä. Yhtiöt ja lehdet yhdistettiin vuoden alusta. Talous ei kuitenkaan Piiparin mukaan ole helpottunut vaan kuluvan vuoden tulos on painumassa tappiolle heikon ilmoitusmyynnin ja jakelukulujen vuoksi.
Myös Urjalan Sanomat Oy nousi viime vuonna tappioista plussalle. Taustalla on toimitusjohtaja Pasi Salon mukaan kohentuneet sijoitustulot ja viime vuoden lopussa ratkaistu mediatuki, joka näkynee useimmilla muilla yhtiöillä vasta kuluvan vuoden tilinpäätöksissä. Tänä vuonna tahmeaa mediamyyntiä paikkaavat sijoitustulot. Jakelun hinnan korotusten vuoksi ”mediatuki valuu Postille”, Salo kommentoi.
Suuremmilla mediayhtiöillä suunta oli selkeämmin alaspäin viime vuonna, käy ilmi Suomen Lehdistön tilinpäätösselvityksestä.
Mukana selvityksessä ovat Uutismedian liittoon kuuluvat, lehtiä kustantavat yhtiöt. Yhtiöiden vertailtavuutta heikentää se, että osalla niistä on muutakin liiketoimintaa kuin uutismedian kustantamista.
Vaikka liikevaihdot pysyttelivät lähes entisellään, isojen eli yli viiden miljoonan euron liikevaihdon yhtiöiden yhteenlaskettu liiketulos pieneni jopa neljänneksellä.
Liikevoittoprosentit laskivat kolmella neljästä yhtiöstä ja niin kävi myös keskiarvolle. Suurten yhtiöiden liikevoittoprosenttien keskiarvo oli viime vuonna 5,7 ja mediaani 4,5.
Paasivirran mukaan lukuja ei voi pitää hyvinä, vaikka isot yhtiöt ovatkin keskimäärin pieniä kannattavampia. Matala kannattavuus kertoo paineista: kulut ovat korkeat, mainostajat suuntaavat digissä toisaalle ja ala elää murrosta.
Yhtiöiden velan määrää kuvaavaa omavaraisuusastetta voi pitää hyvänä, jos se on 50:n paremmalla puolella, Paasivirta sanoo. Toisaalta velka ei välttämättä ole huono asia, jos se on käytetty investointeihin. Tästä voi johtua, että suurilla yhtiöillä omavaraisuusasteet ovat keskimäärin heikompia kuin pienillä.
Lehtiyhtiöiden tarkemmat taloustiedot voi tarkistaa tämän linkin takaa (pdf).
Keskiarvojen takana todellisuus on moninaisempi. On yhtiöitä, kuten viime vuonna Iltalehteä kustantanut Alma Media Suomi Oy, Hämeen Media tai Kaleva365, jotka ovat pystyneet kasvattamaan liiketulostaan.
Hufvudstadsbladet Ab:n nousu miljoonatappioista voitolle sen sijaan selittyy Bonnierin omistukseen siirtymiseen liittyvillä järjestelyillä. Nykyään vähemmistöomistajaksi yhtiössä jäänyt yhdistys Konstsamfundet antaa Hufvudstadsbladet Oy:lle vuotuisen tuen sen sijaan, että kuittaisi tappiot jälkikäteen.
Vuodesta toiseen Turun Sanomat Oy erottuu muista maakuntalehtikustantajista korkealla liikevoittoprosentillaan. Päätoimittaja Jussi Orell ei silti koe, että toimitukselle olisi asetettu tiettyjä kannattavuusvaatimuksia. Lehti on myös pystynyt investoimaan esimerkiksi analytiikkaan ja julkaisualustojen kehittämiseen.
– Olemme pystyneet myös tekemään rekrytointeja lähteneiden journalistien tilalle, vaikkakaan emme täysimääräisesti, Orell kommentoi.
Sanoma Media Finlandin euromääräisesti merkittävä liiketuloksen kutistuminen näkyy koko isojen kustantajien ryhmän luvuissa.
”Kyllähän mikä tahansa yhtiö voi olla miinuksella joskus. Kiinnittäisin huomiota pitkän aikavälin kannattavuuteen.”
Useissa tappiota tehneissä yrityksissä – kuten alalla laajemminkin – on käyty viime aikoina muutosneuvotteluja tai tehty muita järjestelyjä.
Esimerkiksi Hilla Group on myynyt painotalonsa Botnia Printin Kalevalle ja irtisanonut työntekijöitä sekä viime että tänä vuonna käydyissä muutosneuvotteluissa. Hilla Groupin toimitusjohtaja Mikko Luoma on sanonut Keskipohjanmaa-lehdessä, että yhtiön tulos on kehittynyt tänä vuonna oikeaan suuntaan mutta riippuvuutta julkaisuliiketoiminnasta pitää vähentää etsimällä kasvua muualta.
Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan kustannusalalla, josta uutismedia kattaa merkittävän osan, henkilöstö on vähentynyt neljä prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla aiempaan vuoteen nähden.
– Mainonta on se, joka ensimmäisenä lähtee toipumaan, mutta alkuvuosi on ollut vaisu, Paasivirta sanoo.
Hän kuitenkin olettaa, että ensi vuonna Suomen talous piristyy ja se näkyy media-alallakin.
Entä kuinka huolissaan pitää olla siitä, että moni lehtiyhtiö tekee tappiota?
– Kyllähän mikä tahansa yhtiö voi olla miinuksella joskus. Kiinnittäisin huomiota pitkän aikavälin kannattavuuteen ja siihen, miten liiketoimintaa kehitetään.
– Mutta huoli on siitä, miten pienet lehdet pärjäävät. Jos yritys tekee vuodesta toiseen tappiota, siinä saa olla kärsivällinen sijoittaja tai hyvin syvät taskut, Paasivirta sanoo.
Lehtiyhtiöiden tarkemmat taloustiedot voi tarkistaa tämän linkin takaa (pdf).
