Helsingin Sanomat panostaa nyt toden teolla audioon. Näyttelijät lukevat Kuukausiliitteen jutut ääniversioiksi ja tällä viikolla lehti kertoi lanseeraavansa useita uusia podcasteja. Tarkoitus on julkaista podcast-jakso joka päivä. Miksi näin vahva panostus juuri nyt, some- ja audioryhmän esihenkilö Merituuli Saikkonen?
Me olemme jo pitkään nähneet tutkimuksissammekin, että keskeinen yleisömme, kiireiset kaupunkilaiset ja koulutettu väki, kuuntelee paljon ja haluaa kuunnella myös journalismia. Miksi vasta nyt johtuu siitä, että HS:n aiempi sovellus ei tukenut kuuntelemista kovin hyvin. On Sanoma-tason päätös, että Hesari panostaa kuunteluun ja Ilta-Sanomat videoon. Videoihin myydään mainoksia, ja se sopii Ilta-Sanomien strategiaan. Audio on lähtökohtaisesti tilaajille tehtyä sisältöä, joka menee myöhemmin pikkuhiljaa maksumuurin taakse.
Koska tämä tapahtuu?
Emme ole vielä varmoja, mitä kannattaa tehdä. Meillä on esimerkiksi suuria rakastettuja podeja, kuten Uutisraportti. On aika korkea kynnys laittaa se maksumuurin taakse. Varmasti ensimmäisenä maksullisiksi menevät tuotteet, jotka muutenkin ovat maksullisia, kuten Kuukausiliite.
Vaikuttaako kilpailutilanne, kuten Uuden Jutun lanseeraus, audiopanostuksiin?
Se ei kyllä vaikuta tässä. Meidän suunnitelmamme ovat olleet olemassa pitkään. Mutta olen iloinen, että Zetland tuli Suomeen. Tanskassa se on kirittänyt Politikenia audiotaloksi, mitä se ei varmasti olisi muuten. Uskon, että kaikki kirittäjät ovat tarpeen.
Podcasteissa on jo paljon kilpailua. Millä Hesari aikoo erottua?
Me olemme hauskempia ja leppoisampia kuin Yle ja asiantuntevampia ja journalistisempia kuin kaupalliset podipalvelut, kuten Podimo ja Podme. Podcasteissa pitää kuulua sekä hesarilaisten mukavuus että asiantuntevuus. Meidän brändiimme yleensä harvemmin liitetään hauskuus ja helposti lähestyttävyys.
Uusissa podcasteissa käsitellään muun muassa Saksaa ja kunta- ja aluevaaleja mutta myös nuoruutta 1990-luvulla. Tulevatko aiheet journalistisessa ideointiprosessissa vai mietitäänkö näitä myös yleisötutkimus edellä?
Se on journalistista ideointia, johon liittyy vahvasti yleisötutkimus. Audio on sillä tavalla vaikeaa, että lanseerauksia on niin vähän – uutisiahan tehdään hirveä määrä joka päivä. Täytyy yrittää varmistua, että juuri tämä kannattaa tehdä. Meillähän on oma tutkimusyksikkö Sanomalla. Me olemme tutkineet niin huolellisesti kuin olemme osanneet. Löytyi sellainen päivänselvä tulos, että suomalaiset käyttävät audiota hirveän eri tavoilla. Joku haluaa kuunnella uutisia, joku pitkää featurea, joku ajankohtaisia podcasteja, joku viihdettä ja joku ei missään nimessä halua viihdettä.
”Roboääni on kuin haiseva huone – aluksi sen huomaa, mutta siihen tottuu nopeasti.”
Me yritämme tarjota keskeisille kohderyhmillemme journalistisista vahvuuksistamme käsin mahdollisimman hyvää sisältöä. Tarpeet ovat erilaisia, ja yksi niistä on viihtyminen. Myös oppiminen ja syventyminen ovat tosi keskeisiä tarpeita. Onneksi ne ovat asioita, joissa me olemme hyviä.
Miten syntyi idea vaikkapa Keskiyön kaninkolo -podcastista, jossa etsitään vastauksia vaihteleviin kysymyksiin, kuten miksi Suomessa punnitaan hedelmät itse ja pääsevätkö nuoret ikinä eläkkeelle?
Me emme lähde kilpailemaan podcast-palvelujen kanssa viihteellä. Emme tilaa podcastia Niko Saariselta. Meidän täytyy viihdyttää Hesarin tavalla, ja siinäkin meillä on pitkä perinne esimerkiksi Nyt-liitteestä. Keskiyön kaninkolossa kysymysten kirjo on tosi laaja, kysytään myös isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kukaan muu kuin toimittaja ei pysty tekemään tällaista podia kunnolla. On aika iso työ saada se kuulostamaan kepeältä. Innoittaja on yksi podimaailman jättiläisistä, Reply All.
HS julkaisee maaliskuussa myös jatkuvasti ajan tasalla olevan, kuunneltavan uutiskoosteen. Miten se tehdään?
Olen miettinyt tätä varmaan puoli vuotta joka päivä. Aluksi ajattelimme, että meillä olisi kuunneltava uutiskooste aamuisin. Ongelma on, että sellainen vanhenee nopeasti. Joka päivä tulee isoja uutisia. Halusimme tehdä uutiskoosteen, joka ei ole vanha, menet kuuntelemaan sen milloin tahansa. Meillä on verkon etusivulla uusi Päivän pääuutiset -kooste. Päätimme, että kuunneltavaan uutiskoosteeseen tulee samat uutiset, jotka uutisdeski päivittää Päivän pääuutisiin, ja tekoäly lukee ne. Emme oikein voi rakentaa systeemiä, jossa toimittaja käy jatkuvalla syötöllä lukemassa uutisia.
Kaikki HS:n jutut on jo pitkään voinut kuunnella koneäänen lukemina. Miten suosittua se on?
Meillä on päivittäin tuhansia ihmisiä, jotka kuuntelevat roboääntä. Moni lähtee autolla töihin ja laittaa Hesarin etusivun soimaan. Uutiset lukee meidän tekoäly Polly. Roboääni on kuin haiseva huone – aluksi sen huomaa, mutta siihen tottuu nopeasti. Tekoälyn äänihän kehittyy niin vauhdilla, ettei aina ole helppoa tietää, onko lukija ihminen vai robotti. Meidänkin Polly paranee koko ajan: kehitämme sitä itse ja iso päivitys on luvassa kesällä.
