Sulje

Tampereen lehtiperhe: Pirmedioiden omistajien WhatsApp-ryhmässä menevät sekaisin työ- ja perheasiat

perheyritys

Kun korona iski, Olli Sirén panikoi, että yhtiön taru on lopussa. Kävi kuitenkin päinvastoin.

LEHDISTÖTILAISUUS

AIKA 5.5.2021

PAIKKA Pirmedioiden pääkonttori Tampereen keskustassa.

PAIKALLA Yhtiön omistajat, toimitusjohtaja Olli Sirén, varatoimitusjohtaja Milla Sirén ja it-kehityspäällikkö Hannes Sirén.

AIHE Perheyrittäjyys, paikallislehtien digikehitys, henkilöstön kouluttaminen

TARJOLLA Kahvia, Coca-colaa ja optimistisia tulevaisuudennäkymiä

 

Jos karikatyyrit sallitaan, tamperelaisen Pirmedioiden omistajia voisi kuvailla esimerkiksi näin:

Toimitusjohtaja Olli Sirén. Iloluontoinen diplomi-insi­nööri. Puhuu paljon ja ideoi joka suuntaan. Ei pelkää epäonnistumisia ja on kiinnostuneempi bisneksestä kuin journalismista.

Varatoimitusjohtaja Milla Sirén. Mediaomistajaksi päätynyt humanisti. Ymmärtää toimittajan työtä ja journalismin merkityksen. Ottaa usein Ollin ideoista kiinni ja saattaa projektit maaliin.

IT-kehityspäällikkö Hannes Sirén. Edellisiä hiljaisempi diplomi-insinööri. Vastaa siitä, että lehtiyhtiön tekninen kehitys pysyy ajassa ja prosessit nopeutuvat. Samalla yrittää löytää uudenlaistakin liiketoimintaa.

Olli, Milla ja Hannes ovat paitsi Pirmedioiden ainoat omistajat myös isä, tytär ja poika.

Nyt he istuvat neuvottelupöydän ääressä Tampereen Hämeenkadun varrella sijaitsevan arvorakennuksen neljännen kerroksen huoneistossa. Se on aikanaan ollut Ollin isoisän koti, joka on sittemmin muutettu mediayhtiön pääkonttoriksi.

Pirmediat on poikkeuksellinen yhtiö suomalaisessa sanomalehtikentässä: se on keskikokoinen ja kasvuhakuinen perheyritys, joka omistaa nykyään Pirkanmaalla viisi sanomalehteä ja kaksi radiokanavaa. Koronavuonna neljä sen viidestä sanomalehdestä onnistui kasvattamaan myyntiään.

Mutta ennen kuin mennään tarkemmin syihin ja seurauksiin, on aloitettava kauempaa.

”Välillä kolmikko saattaa murjottaa toisilleen perheasioista, välillä työasioista.”

Ollin isä Martti Sirén pyöritti 1970-luvulla ruokakauppaa lempääläisessä peltihallissa. Hän lähti pienellä omistuksella mukaan myös paikalliseen lehtiyhtiöön, Lempäälän-Vesilahden Sanomiin. 1980-luvulla lehden omistus alkoi kiinnostaa muitakin, ja osakkeista syntyi kilpailua.

– Mutta isäni kotiseutuihmisenä ei kerta kaikkiaan suostunut myymään. Hän halusi, että lehden omistus on paikallisissa käsissä. Osakkeista käytiin kova skaba, ja lopulta isäni voitti ja sai haltuunsa 51 osaketta sadasta, Olli muistelee.

Olli itse tuli mukaan yhtiöön 1990-luvun alussa. Hänen isänsä tuskaili uuden tekniikan, tietokoneiden, kanssa, ja pyysi diplomi-insinööriksi valmistunutta poikaansa apuun.

– Lupasin, että olen mukana enintään puoli vuotta, Olli sanoo nyt, 30 vuotta myöhemmin.

– Hyvin nopeasti ymmärsin, että yhtiö on ihan kusessa. Voisi jopa ­sanoa, että megakusessa.

Olli teki arvion, että bisneksessä saattaisi olla järkeä, jos lehtiä olisi enemmän kuin yksi.

Niinpä yhtiö lähti kasvu-uralle. 1990-luvun mittaan se hankki neljä pirkanmaalaista sanomalehteä. 2000-luvulla se on kasvanut kahdella radioasemalla ja on mukana esimerkiksi kauppakeskuksien äänimainontaan erikoistuneessa yhtiössä. Pari vuotta sitten konserniin liittyi Oriveden Sanomat ja yrityksen nimi muuttui Pirmedioiksi.

Vuodesta 2015 lähtien paperilehtivetoinen yhtiö on ollut taas uuden edessä. Olli Sirén oli tullut auttamaan isäänsä tietokoneiden kanssa, mutta nyt digi­­ta­li­saatio muutti alaa nopeammin ja perusteellisemmin kuin koskaan.

Samoihin aikoihin tapahtui jotain, mitä Olli ei oikeastaan ollut edes ajatellut: hänen lapsensa halusivat mukaan yhtiön toimintaan.

Olli Sirén oli pukeutunut Aku Ankaksi Sydän-Hämeen Lehden kesäkisoissa vuonna 1999. Milla ja Hannes osallistuivat juoksukilpailuun.

Milla muistelee, että lapsuudessa oli coolia ja hauskaa, kun perhe omisti sanomalehtiä. He asuivat tuolloin Toijalassa, jonka paikallislehdestä Akaan Seudusta luettiin koulujen ruokalistat. Sydän-Hämeen Lehti puolestaan järjesti lasten juoksukilpailuja. Konttorilla olevasta valokuva-albumista löytyy siltä ajalta otos, jossa Milla ja Hannes ovat lähtöviivalla ja heidän isänsä on syystä tai toisesta pukeutunut Aku Ankka -asuun.

Erityisesti lasten mieleen nousee elämän työntäyteisyys. Joskus vanhemmat olivat häipyneet yön aikana töihin ja isovanhemmat ilmestyneet hoitamaan heitä.

Eräällä Amerikan-lomalla lehtien servereihin tuli jotakin hässäkkää. Olli linnoittautui tuntikausiksi hotellihuoneen kylppäriin puhumaan puhelimeen ja setvimään ongelmaa.

– Muistan, että ne olivat hektisiä aikoja. Aina jotain saattoi mennä rikki ja sitten juostiin, Hannes kuvailee.

Milla kertoo nuorempana miettineensä, ettei koskaan halua sellaista yrittäjän elämää vaan ennemmin uran, jossa työn ja vapaa-ajan erottaminen on helpompaa.

– Mutta nyt kun olen tässä, olen tosi onnellinen, etten ole leipätyössä, Milla sanoo.

Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa musiikkitiedettä ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2015. Ei hän oikeastaan ollut ajatellut ryhtyä lehtialalle, mutta jotenkin vain päätyi kokeilemaan työskentelyä perheyhtiössä.

Ja kuinka ollakaan, töitä oli paljon ja ne tuntuivat kiinnostavilta.

Millalla on luontaista kiinnostusta lehtiperheen ydinbisnekseen. Hän on opiskellut myös journalismia ja yhteisöviestintää sekä työskennellyt toimituksessa.

– Tykkään media-alan ympäristöstä. Minusta on myös tärkeää, että on paikallislehtiä, jotka toimivat paikkakunnillaan demokratian edistäjinä. Tässäkin mielessä olen arvojeni mukaisessa työpaikassa ja yrittäjänä.

Pari vuotta myöhemmin mukaan tuli myös diplomi-insinööriksi valmistunut Hannes.

– En uskonut, että lehtihommiin lähtisin. Mutta nopeasti kävi selväksi, että on täällä näitä insinööritöitäkin, hän sanoo.

– Enenevässä määrin, Olli muis­tuttaa.

”Silloin, kun digiä aloiteltiin, kyllä meillä oli aivan harhaisia ajatuksia. Ei niitä kehtaa sanoakaan.”

Milla ja Hannes omistavat Pirmedioista enemmistön, ja Ollin kanssa he muodostavat yhtiön hallituksen.

Vaikka kolmikolla on työpöydät samalla konttorilla, arjessa he viuhtovat usein menemään eri paikoissa ja tapaavat toisiaan sattumalta eri lehtien toimipisteissä ja palavereissa. Kerran viikossa he pitävät kolmestaan yhteisen viikkopalaverin.

Perhe- ja työasioita ei voi täysin erottaa, mutta joitakin keinoja siihen on. Työasioissa lapset puhuttelevat isäänsä muiden kuullen aina Olliksi, jotta roolit pysyvät selvinä. Olli taas myöntää, että saattaa joskus allekirjoittaa työsähköpostin vahingossa isinä. Myös perheen WhatsApp-ryhmässä työ- ja perheasiat menevät sujuvasti sekaisin.

– Suora putki on auki, ei tarvitse miettiä mitä sanoo, Hannes kuvailee.

Välillä kolmikko saattaa murjottaa toisilleen perheasioista, välillä työasioista, mutta ei kovin pitkään kerrallaan kuitenkaan.

– Kyllä me ainakin yritämme pitää niin, että työ ja muu elämä ovat eri asioita, Olli sanoo.

Millan virallinen titteli on varatoimitusjohtaja, ja hän on ottanut vastuulleen paljon Ollin töitä. Taloon tullessaan Milla halusi tietysti tutustua yhtiöön ja selvittää, millaisia projekteja on meneillään. Niitä oli valtava määrä, sillä Olli oli digi-innostuksessaan käynnistellyt kaikenlaisia hankkeita, jotka olivat kuitenkin jääneet puolitiehen.

– Isä aika herkästi innostuu uusista asioista ja joskus tarvitsee minua saattamaan niitä loppuun, Milla sanoo.

Tällaisista, varsinkin digikehitykseen liittyvistä epäonnistuneista hankkeista konserniin kuuluva Sydän-Hämeen Lehti on omistanut Ollille myös pilkkalauluja. Konkreettisista esimerkeistä kysyttäessä Olli menee hiljaiseksi, puhaltelee ja pyyhkii kädellään kasvojaan.

– Silloin, kun digiä aloiteltiin, kyllä meillä oli aivan harhaisia ajatuksia, hän sanoo.

– Ei niitä kehtaa sanoakaan.

Hanneksen roolina on johtaa yhtiön it-kehitystä ja keksiä ratkaisuja paitsi arkipäivän ongelmiin myös miettiä tulevaisuutta. Esimerkiksi koneäänen kehittyminen on siinä tärkeä palanen. Tällä hetkellä Hannes tutkii esimerkiksi sitä, miten kirjoitettuja artikkeleita voidaan muuntaa ääneksi ja miten tätä voitaisiin hyödyntää lehtien toiminnassa.

Yksi Pirmedioiden tulevaisuuden kannalta olennainen asia on henkilöstön koulutukseen panostaminen. Pari vuotta sitten parhaimmillaan peräti 10 prosenttia henkilöstön työajasta kului koulutuksissa.

Esimiehet saivat esimieskoulutusta, myyjät myynnin koulutusta ja toimittajat muun muassa digivalmiuksiin liittyvää koulutusta. Millan mukaan mediasisältöihin ja muun muassa otsikointiin on panostettu, ja samaan aikaan on uudistettu lehtien verkkosivut ja sovellukset.

Käytännössä se on tarkoittanut myös analytiikan tuomista arkeen entistä vahvemmin. Olli kuvaa, että nyt lehtiä tehdään lukijalähtöisesti.

– Toimittajat ovat tosi motivoituneita tuloksista, kun digitilaajia tulee, Milla jatkaa.

Koulutusten myötä taloon on tullut myös järjestelmällisyyttä. Erilaisia projekteja suunnitellaan ja toteutetaan nyt systemaattisemmin kaikissa yhtiön lehdissä. Samoin parhaita käytäntöjä hyödynnetään tehokkaammin kuin ennen.

”Pari vuotta sitten parhaimmillaan peräti 10 prosenttia henkilöstön työajasta kului koulutuksissa.”

Kun korona iski, Olli aluksi panikoi ja ajatteli, että Pirmedioiden taru on lopussa. Kävi kuitenkin oikeastaan päinvastoin.

Hyvän pohjatyön ansiosta yhtiö pystyi nopeasti polkaisemaan käyntiin radikaaleja muutoksia muun muassa johtamiseen ja viestintään. Etätyön alettua Hannes rakensi eri järjestelmiä ja automaatiota hyödyntäen kanavat, joiden kautta henkilöstö voi lähettää palautetta. Tätä palautetta käsitellään esimiesten muodostaman johtoryhmän viikkopalavereissa, josta ratkaisut palautuvat taas paikallisten tiimien arkeen.

Sisällöissä taas paikalliset korona-asiat kiinnostivat niin paljon, että lehtien kävijäennätykset paukkuivat.

– Syksy oli jo törkeän hieno, ja nyt nähdään tulokset. Jokainen henkilökuntamme jäsen on tehnyt työnsä mielettömän hyvin, Olli sanoo.

Pirmedioiden viiden paikallislehden nettomyynti eli yhteenlasketut vertailukelpoiset levikki- ja ilmoitustuotot kasvoivat koronavuonna noin 1,5 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kasvu tuli erityisesti levikkituotoista, joissa digitilauksista tullut raha yli tuplaantui. Ilmoitustuotot putosivat vain vähän.

Nyt kasvukäyrät ovat pikkuhiljaa tasaantuneet, joten on aika keksiä taas jotain muuta.

Olli arvioi, että seuraava isompi kasvutömähdys voi liittyä mainonnan digitalisoitumiseen. Jo ennen koronaa Pirmediat teki päätöksen, että kaikkiin printtimainoksiin kuuluu automaattisesti myös digimainos. Mainokset hinnoiteltiin vieläpä niin, että pelkkä paperi-ilmoitus on kalliimpi kuin digi ja printti yhteensä.

– Luulen, että seuraava iso loikka tulee sieltä. Olen nykyään merkittävästi aiempaa luottavaisempi, että digimainonta voi tuoda merkittäviä tuottoja paikallisesti.

Sirénit palaveeraavat kolmestaan kerran viikossa, mutta kohtaavat usein yhtiön eri toimintojen toimipisteissä ja palavereissa.

Lopuksi on esitettävä hieman provosoiva kysymys.

Sanomalehtialan omistukset ovat keskittyneet jo pitkään. On syntynyt vahvoja konserneja, jotka ovat keränneet omistukseensa monenlaisia lehtiä. Volyymit tuovat kustannustehokkuutta ja toisaalta mahdollistavat digikehityksen laajassa mitassa.

Pirmedioiden kaltainen keskikokoinen perheyhtiö on melkoinen harvinaisuus. Mitä järkeä itsenäisyydessä oikeastaan on?

– Me voimme ihan eri tavalla nopeasti liikahtaa johonkin suuntaan kuin iso koneisto. Vaikka meillä on vähemmän resursseja, pystymme nopeasti kohdentamaan niitä oikeisiin asioihin, Milla aloittaa.
Toisaalta perheyrityksen pyörittämistä voi lähestyä myös työntekijöiden kautta. Koska omistajat ovat tavoi­tettavissa suoraan eivätkä sihteereiden kautta, kommunikointi ja yhteisen suunnan löytäminen on helpom-
paa.

– Uskon, että ihmiset arvostavat yhdessä tekemistä ja sitä, että raja-aitoja ei ole.

Kolmanneksi näkökulmaksi Olli nostaa yrittäjyyden. Hän sanoo, että yrittäjyydessä on yhteiskunnallista järkeä toimialasta riippumatta.

– On tärkeää, että yritykset kasvavat, mutta yhtä lailla on äärettömän tärkeää, että on myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on omat vahvuutensa.

Pirmedioidenkin tarinaa kannattaa oikeastaan katsoa nimenomaan yrittäjyyden näkökulmasta. Olli sanoo, että voisi hyvin olla yrittäjä oikeastaan millä tahansa muulla alalla, koska se on hänelle itselleen tärkeä toimintamuoto. Hänen isänsä ja isoisäkin olivat yrittäjiä, ja lehtiomistukset tupsahtivat sukuun vähän sattumalta.

Pirmedioiden tulevaisuuden suhteen Olli on nyt luottavainen. Hän on saanut työlleen jatkajat, mikä on tuonut voimia ja motivaatioita päivittäiseen työhön.

Pirmedioiden tarkoituksena on edelleen kehittyä ja kasvaa. Mutta jos mediabisnes ei riitä tai elätä, muitakin vaihtoehtoja on.

– Yrityksen historiassa on ollut toimialan vaihdoksia, ja niihin on oltu valmiita. Jos tässä ei ole riittävästi, niin sitten otetaan rinnalle jotain muuta.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lue myös:

Jarno Liski soitteli kuukausien ajan taustapuheluita metsäpoluilla – maaliskuisena tiistaina tuli läpimurto, joka johti kevään suurimpaan skuuppiin VTV:n sotkuista

”On hirveän helppo perustella yhteiskunnallisella merkityksellä jotain, joka on vain tylsää” – kysyimme Erja Yläjärveltä, voiko journalismia myydä kuin makkaraa

Ville Pernaan ja Erkka Railon hullut vuodet päivystävinä dosentteina: ”Sitä lopetti kymmeneltä illalla A-studiossa ja oli seuraavana aamuna kello 6.17 aamutelkkarissa”

Kommentit