Tilaa Uutiskirje!

Vaalikoneilla asiaan kiinni

Näkökulmat

Pasi Kivioja, Sanomalehtien Liiton viestinnästä ja toimituksellisista asioista vastaava johtaja

Internet oli vielä tuore juttu vuonna 1996, kun suomalaiset saivat avukseen ensimmäisen vaalikoneen. Yleisradion toimittaja Erkki Vihtonen oli nähnyt amerikkalaisen uutiskanavan CNN:n sivuilla testin, jossa vertailtiin Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaiden mielipiteitä käyttäjän omiin näkemyksiin.

Vihtonen kehitteli ensimmäisen vaalikoneversion vuoden 1996 eurovaaleihin. Sen jälkeen moni kansalainen on ulkoistanut ehdokasvalintansa vaalikoneille. Tulevan kevään eduskuntavaaleissa vaalikoneita on jo kymmenittäin eri tiedotusvälineillä ja järjestöillä.

TNS Gallupin tutkimuksen mukaan noin joka kuudes vaalikoneen käyttäjä äänesti sen tarjoamaa parasta vaihtoehtoa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Voimakkaimmin vaalikone vaikuttaa nuoriin äänestäjiin. Alle 34-vuotiaista vaalikoneen käyttäjistä jopa 42 prosenttia sanoi koneen vaikuttaneen äänestyspäätökseensä.

Vaalikoneen parinvalinnan algoritmia pyörittelevällä koodarilla onkin arvaamattoman suuri vaikutusvalta tämän yhteiskunnan toimintaan. Joka tapauksessa vaalikone on tehnyt ehdokkaiden vertailusta helppoa ja kivaa. Ehdokkailla ei ole välttämättä niin kivaa, jos eri koneiden kysymyksiin vastaaminen alkaa käydä ylivoimaiseksi urakaksi.

Arvostelua on herättänyt myös se, että yksiselitteisen kyllä- tai ei-vastauksen antaminen on moniulotteisten kysymysten kohdalla mahdotonta. Toisaalta eduskuntasalissakin pitää pystyä valitsemaan jaa- tai ei-napin painamisen välillä.

Sanomalehden vaalikone tuo hyvällä tavalla esiin politiikan asiakysymyksiä, jotka monesti muuten hukkuvat uutisissa henkilödraaman ja kohujen jalkoihin. Skandaalit ja paljastukset kuuluvat tietysti nekin lehdistön perustehtäviin vallan vahtikoirana, mutta niiden herättämän hetkellisen kiinnostuksen kääntöpuolena voi olla äänestäjien kyynistyminen ja katoaminen vaaliuurnilta – mitä järkeä on äänestää tuollaisia pellejä, jotka pelaavat kaikki omaan pussiin?

Yli kolmannes vaalikoneen käyttäjistä kertoo koneen lisänneen kiinnostusta politiikkaan. Voisiko näin ennen vaaleja kehitellä muitakin rakentavia lähestymistapoja, joilla edistetään demokratiaa ja kansalaisten osallistumista?

Miksi kannattaa äänestää ja mitä siitä seuraa yhteiskunnassa, jos minä jätän ääneni antamatta? Kuka toisi vaalikeskusteluihin suhteellisuudentajun, jotta tietäisimme, mitkä ovat oikeasti tärkeitä aiheita? Tiedämme kyllä, kuka riiteli kenenkin kanssa, mutta mitä eduskunnassa oikeasti päätettiin? Kuka vääntäisi ratakiskosta, mitä esimerkiksi nämä monimutkaiset verotuskysymykset tarkoittavat ja miten poliitikkojen ratkaisut vaikuttavat juuri minun elämääni?

Vaalikoneet ovat yksi hyvä keino äänestäjien aktivoimisessa, mutta on kyllä sääli, jos kaikki valta on annettu koneille.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast