Tilaa Uutiskirje!

STT ajautui ongelmiin – ratkaisuksi ehdotetaan julkista tukea

”On realismia, että jos tukea ei synny, meillä ei kohta enää ole STT:tä”, sanoo uutistoimiston hallituksen jäsen ja sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola.

"Jossain vaiheessa supistuksissa tulee se raja vastaan, ettei STT voi enää hoitaa 24/7-uutisseurantaa", Turun Sanomien Kari Vainio kommentoi uutistoimiston tilannetta. Kuva: Irene Stachon / Lehtikuva|
Ajankohtaiset

Suomen Tietotoimiston jatko on uhattuna. Tämän viestin kertoi uutistoimiston päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa viime viikolla.

Syynä ongelmiin ovat asiakasmenetykset. Viimeisimpänä uutispalvelun irtisanoivat ruotsinkieliset lehdet, mikä johti yt-neuvotteluihin STT:n ruotsinkielisessä toimituksessa. Ylen jatko uutispalvelun asiakkaana on katkolla vuodenvaihteessa. Iltalehti neuvottelee jatkosopimuksesta.

Suomen Tietotoimisto teki tappiota vuonna 2015. Uutissuomalaisen mukaan viime vuoden pelasti voitolliseksi kertaluontoinen myyntivoittoerä.

Keskisuomalaisen päätoimittajan ja STT:n hallituksen jäsenen Pekka Mervolan mielestä uutispalvelun loppu olisi iso vahinko, josta kärsisi koko suomalainen uutismedia.

– Valtakunnallisten uutisten ääni Suomessa heikkenisi. Mikään yksittäinen media Yleä lukuun ottamatta ei pysty vastaavaan uutisseurantaan kuin STT.

Lisäksi kärsijäksi tulisi suomalainen yhteiskunta, sillä STT on Mervolan mielestä tärkeä voima valemediaa vastaan ja ikkuna Suomesta ulos.

Hän näkee uutistoimiston ongelmien syyksi kaupallisen median taloudellisen ahdingon, minkä vuoksi STT:n palveluista on täytynyt luopua.

Mervolalla tilanteeseen on yksi selkeä ratkaisu: julkinen tuki. Hänen mukaansa uutispalvelun jatkon turvaisi vuosittainen viiden miljoonan euron tuki, mikä vastaa noin prosenttia Yle-veron tuotosta. Suomen Tietotoimiston liikevaihto viime vuonna oli 10,5 miljoonaa euroa.

”Valtakunnallisten uutisten ääni Suomessa heikkenisi. Mikään yksittäinen media Yleä lukuun ottamatta ei pysty vastaavaan uutisseurantaan kuin STT.”

– Viiden miljoonan tasoinen tuki johtaisi siihen, että STT pystyisi laskemaan hintojaan ja osa asiakkaista palaisi, Mervola arvioi.

Jos tähän mentäisiin, Mervolan mielestä STT:stä pitäisi tehdä voittoa tuottamaton yhtiö ja toisaalta kaupallisen median pitäisi sitoutua sen asiakkaaksi.

Mervolan mielestä STT:n tukeminen olisi kilpailutilanteen kannalta ongelmattomampaa kuin MTV3:n tukeminen, sillä tuki hyödyttäisi koko toimialaa eikä ohjautuisi yhdelle yritykselle. Hallitus on esittänyt kahden miljoonaan euron tukea kaupallisen television uutis- ja ajankohtaistoimintaan eli käytännössä MTV3:lle ensi vuodeksi.

Uutissuomalainen uutisoi jo, että oppositiopuolueista löytyy halua tukea STT:n suomenkielistä uutistoimintaa, hallituspuolueista ei. Mervola ei osaa sanoa, onko tuki realismia.

– Mutta se on realismia, että jos tukea ei synny, meillä ei kohta enää ole STT:tä. Jos se poistuu, sitä ei saada takaisin.

”Koen sellaisen kiusalliseksi, että luovutaan STT:stä epäillen sen journalistista tasoa. Väitän, että STT pärjää hyvin toimitusten omalle materiaalille.”

Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio on Mervolan kanssa samaa mieltä siitä, että STT:n loppuminen olisi dramaattista. Lisäksi se on hänestäkin realistinen visio.

– Jossain vaiheessa supistuksissa tulee se raja vastaan, ettei STT voi enää hoitaa 24/7-uutisseurantaa.

Myös Vainio on STT:n hallituksen jäsen. Hän kuitenkin vierastaa julkisia tukia media-alalle.

– Media-alan pitäisi pikemmin saada valtiolta lupaus, että pelikenttä on vakaa eikä tehdä arvaamattomia siirtoja koskien jakelua tai Yle-veroa, Vainio sanoo.

Valtion tukea voisi Vainion mukaan kuitenkin perustella huoltovarmuuden takia: jos vain yksi taho eli Yle hoitaa koko valtakunnan kattavan perusuutisseurannan, systeemi on altis informaatiovaikuttamiselle.

Vainion mielestä tärkeintä olisi, että Yle ja muut nykyiset uutispalvelun asiakkaat pysyisivät asiakkaina.

– Toisaalta en näe, että lehtien pitäisi talkoillakaan ylläpitää STT:tä, Vainio sanoo.

Turun Sanomat ja Keskisuomalainen hyödyntävät molemmat STT:tä paljon. Vainion mukaan STT on kustannustehokas tapa hoitaa perusuutisseuranta, mikä lisää uskottavuutta ja vapauttaa tekemään paikallista.

– Odotamme STT:ltä nopeutta ja luotettavuutta – sitä että se tekee nopeasti ensiuutisen. Me olemme sitten valmiita syventämään.

Tässä uutistoimisto onnistuu Vainion mukaan hyvin, ja ennen kaikkea valvontafunktio pitäisi säilyttää. Vainion mielestä STT:n laatu ei ole supistuksissa kärsinyt, vaikka kattavuus on voinut heikentyä.

– Koen sellaisen kiusalliseksi, että luovutaan STT:stä epäillen sen journalistista tasoa. Väitän, että STT pärjää hyvin toimitusten omalle materiaalille, Vainio sanoo.

Hänen mukaansa Turun Sanomat hakisi luultavasti korvaavaa systeemiä Lännen Median piiristä, jos STT loppuisi.

Myös Pekka Mervolan mielestä STT suoriutuu tehtävästään hyvin.

Mervola ei koe, että uutistoimistouutisen arvo verkossa olisi kärsinyt täyden inflaation, vaikka monet välineet tarjoavat sen ilmaiseksi.

– Me haluamme lehtenä erottua yleisen uutisaineiston päälle tulevalla omalla aineistollamme emme niin, että meiltä puuttuu jotakin.

– Uskon, että Keskisuomalaista luetaan, koska se tarjoaa maakunnan, maan ja maailman asiat yhdessä kokonaisuudessa.

Suomen Tietotoimiston omistavat mediayhtiöt. Sen suurimmat omistajat ovat Sanoma Media Finland 33 prosentilla, Alma Media 21 prosentilla, TS-Yhtymä 18 prosentilla ja Keskisuomalainen Oyj kuudella prosentilla.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast