Posti lopetti kirjepostin jakelun tiistaisin heinäkuun lopussa.
Mutta miten uudistus tarkalleen ottaen vaikuttaa sanomalehtiin?
– Yleisviesti on, että pääosin uudistus ei vaikuta mitään, kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp Postista sanoo.
Valtaosa sanomalehdistä kulkee varhaisjakelussa, ja näitä lehtiä uudistus ei kosketa. Muutoksen vaikutukset perusjakelussa eli päiväpostin mukana kulkeviin lehtiin riippuvat siitä, millaisen sopimuksen mediayhtiö ja Posti ovat tehneet.
Uudistus ei vaikuta mitenkään yli 70 prosenttiin perusjakelussa olevista lehdistä, jotka kuuluvat Päiväjakelu-nimiseen palveluun.
Sen sijaan sanomalehtien jakelussa lehtien ydinlevikkialueen ulkopuolella muutos näkyy. Postin etälevikin jakelupalvelut hidastuvat niin, että aiemmin tiistaisin jaetut lehdet jaellaan nyt keskiviikkona.
”Jaamme tiistaina, jos emme siinä maanantaina onnistu, ja käytännössä mikään inhimillinen työ ei voi sataprosenttisesti onnistua. Toki määrät ovat äärimmäisen pieniä.”
Kyse on jo valmiiksi hitaista palveluista, sillä lehdet on toimitettu perille toisena tai kolmantena päivänä jättöpäivästä.
– Ymmärrän hyvin, että jos lehdelle tulee muutoksia jakelutavassa, se on oma vaivansa, Kulp sanoo.
Nykyisen postilain mukaan postin yleispalvelu eli kohtuuhintainen kirje- ja pakettijakelu tulee tarjota viitenä päivänä viikossa kaikkialla Suomessa.
Kesällä eduskunnan hyväksymä uusi postilaki höllentää vaatimuksia niin, että kolmipäiväinen jakelu riittää niillä alueilla, joilla toimii sanomalehtien varhaisjakelu. Uusi laki ei ole vielä voimassa.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Viestintävirasto selvittääkin nyt, onko yleispalveluvelvoitteen alaisen Postin päätös jättää kirjeet jakamatta tiistaisin lainmukainen.
Kaj Kulpin mielestä lain henki täyttyy, ja Posti jakaa kuin jakaakin yleispalvelukirjeitä myös tiistaisin.
Kulp kertoo, että perjantaina jätetyt ja aiemmin tiistaina jaetut kirjeet jaetaan nyt pääsääntöisesti maanantaina, sillä 95 prosenttia yleispalvelukirjeistä pitää toimittaa kahden jakelupäivän kuluessa jättöpäivästä.
– Jaamme tiistaina, jos emme siinä maanantaina onnistu, ja käytännössä mikään inhimillinen työ ei voi sataprosenttisesti onnistua. Toki määrät ovat äärimmäisen pieniä.
Kulp ei tahdo ennakoida, millaisia muutoksia jakeluun on luvassa, kun uusi postilaki astuu voimaan.
– Kun osoitteellisen postin määrä laskee jopa lähes kymmenen prosenttia vuodessa, se edellyttää meiltä toimenpiteitä. Asiakkaat viestivät hyvin selväsanaisesti, että postimaksujen taso on olennainen asia, Kulp sanoo.
– Jos volyymin lasku jatkuu, varmaan tulee muutoksia, mutta mitä ja koska, sitä on vaikea ennustaa.
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.
