Tilaa Uutiskirje!

Poliitikot rakentavat viestintäkonsulttien avulla mediatapahtumia, mutta välillä menee epämääräiseksi sekoiluksi

Teoria & Käytäntö: Päätösten saama julkisuus ohittaa välillä jopa päätettävän asian merkittävyydessä, myöntävät poliitikot. Spinnauskulttuuri on voimissaan, mutta kaikki politiikan tapahtumat eivät ole käsikirjoitettuja.

Näkökulmat

Kirjoittaja on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella. Kuva: Mikko Vähäniitty

Julkisuuden merkitys politiikan teossa on kasvanut. Viestintäammattilaisten ja mainostoimistojen rooli puolueiden ja poliitikkojen menestyksessä voi olla ratkaiseva, selviää median ja poliitikkojen välisten suhteiden dynamiikkaa selvittäneestä Timo Paunosen väitöskirjasta. Tutkimukseen haastatellut poliitikot ja heidän avustajansa myöntävät, että päätösten julkisuus on joissakin tapauksissa ohittanut merkittävyydessään jopa päätettävän asian.

  • Fakta
  • Tutkija: Timo Paunonen
  • Tutkimus: Väitöskirja ”Kuka kaivaa pääministerin poliittisen haudan? Poliitikkojen ja toimittajien väliset suhteet viiden pääministerin aikana 1987–2010”, Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunta

Asioiden julkisuusstrategia otetaan poliittisessa päätöksenteossa huomioon alusta asti. Poliittiset päättäjät joutuvat medioituneessa yhteiskunnassa ”myymään” päätöksensä kansalle journalistisen ja sosiaalisen median kautta. Poliitikot pyrkivät viestintäkonsulttien avulla rakentamaan mediatapahtumia, joissa edetään tarkan käsikirjoituksen mukaan tavoitteena maksimaalinen julkisuus.

Merkittävä osa politiikan uutisista tulee mediaan siten, että ministeri, kansanedustaja tai avustaja on suunnitellusti syöttänyt näkökulman journalisteille. Viestin läpimenoa tukevat viestintä- ja mainostoimistojen kanssa yhdessä hiotut sloganit ja ”onelinerit”.

”Merkittävä osa politiikan uutisista tulee mediaan siten, että ministeri, kansanedustaja tai avustaja on suunnitellusti syöttänyt näkökulman journalisteille.”

Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen päätyy valtio-opin väitöskirjassaan lopputulokseen, että poliitikot ovat sopeutuneet yhteiskunnan medioitumiseen ja journalismin iltapäivälehtimäistymiseen luultua paremmin. Jälkimmäisellä termillä Paunonen viittaa kiinnostavuuden, henkilöiden ja viihteellisyyden korostumiseen mutta myös tapaan selittää, miten päätöksen vaikuttavat lukijan arkeen.

Paunonen haastatteli väitöskirjaansa kahdeksaa poliitikkoa ja kahtatoista journalistia. Väitöskirjasta paistaa läpi Paunosen yli 30 vuoden kokemus toimittajana ja toimituspäällikkönä.

Journalismi ja poliitikot elävät vapaaehtoisessa symbioosissa, koska se hyödyttää molempia. Symbioosista irtautuminen tarkoittaa riskiä ulkokehälle joutumisesta sekä poliitikoille että toimittajille.

Paunonen käsittelee kiinnostavasti sitä, kumpi osapuoli käyttää todellista valtaa. Päätökset tehdään edelleen pienissä vallan keskittymissä, piilossa julkisuudelta. Median valta on samantyyppistä kuin Tampereen Pyynikin kesäteatterin pyörivän katsomon ohjaajalla: media voi kääntää yleisön katsetta haluttuihin suuntiin poliittisessa näytelmässä.

Journalismin toimintalogiikan ennalta-arvattavuus antaa valtaa poliitikoille. Taitava näytöspoliitikko pystyy mediareaktioita ennakoimalla ohjailemaan julkisuuden määrää ja laatua, ilman että media kokee toiminnan suunnitelmallisena.

Sosiaalinen media muuttaa journalismin kilpailuasemaa politiikan julkisuudessa. Paunonen kysyy väitöskirjansa lopuksi, uhkaako politiikan journalismia näivettyminen somen jatkeeksi.

Itse olen sitä mieltä, että someaikana laadukkaan politiikan journalismin tarve jopa kasvaa. Politiikan journalismia tarvitaan paljastamaan valheita ja piiloagendoja, fokusoimaan katsetta hälyn keskellä sekä linkittämään politiikan merkitys lukijoiden elämään.

Uutissuomalaisen eduskuntatoimittaja Erno Laisi, huomaatko usein työssäsi, että poliittisen toiminnan julkisuus on selvästi käsikirjoitettu ennakkoon?

Aika usein tulee tunne, että tässä on tarkkaan harkittu, miten asiat juoksutetaan julkisuuteen. Spinnauskulttuuri on voimissaan, eli tulossa oleville päätöksille saatetaan alkaa pehmittää maaperää hyvissä ajoin etukäteen. Kuiskutellaan, miksi ehkä tulossa oleva päätös on hyvä tai huono jonkin viiteryhmän kannalta.

  • Fakta
  • Tekijä: Erno Laisi
  • Kokemus: Työskennellyt Uutissuomalaisen eli 15 maakunta- ja aluelehden yhteisen uutistoimituksen, eduskuntatoimittajana vuoden 2021 alusta ja Etelä-Suomen Sanomien toimittajana vuodesta 2014. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Yle Lahden toimituksessa ja Itä-Hämeessä. Laisi on valmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Itä-Suomen yliopistosta.

Toimittajien on tärkeää tiedostaa, että he ovat jatkuvan vaikuttamisen kohteena. Pitää pitää pää kylmänä, keskittyä asiaan ja pyrkiä kohti totuutta. Riippumatta siitä mikä kunkin poliitikon tai puolueen viestintästrategia on tai onko sitä.

Toisinaan päätösten julkisuusprosessi menee poliitikkojen näkökulmasta heikosti tai jopa täysin pieleen. Kertooko se, että käsikirjoitus ei ole toiminut vai että sitä ei ole ollut?

Väitän, että kaikki tapahtumat eivät ole niin laskelmoituja, kuin me mediassa tuppaamme ajattelemaan. Poliitikot myöntävät itsekin taustakeskusteluissa, että osa toiminnasta on ristiin puhumista, rikkinäistä puhelinta ja jopa epämääräistä sekoilua. Sellaistahan monen ihmisen välinen kommunikaatio usein on.

Käyttävätkö politiikan toimittajat mielestäsi valtaa?

Toimittajat väittävät usein, että he eivät käytä valtaa. Minun mielestäni se ei ole kuitenkaan täysin totta. Toimittajilla on asioiden kehystysvaltaa. Poliittiset prosessit voivat lähteä eri suuntiin sen mukaan, mihin toimittajat kiinnittävät huomiota. Sillä on merkitystä, mistä ja millä näkökulmalla juttu tehdään sadoille tuhansille lukijoille.

Tutkimuksessa arvioidaan, että politiikan journalismi on menettämässä asemaansa sosiaalisen median myötä. Onko politiikan journalismin painoarvo vähenemässä?

Uskon, että hyvin toimitetulle politiikan journalismille on jatkossakin tilausta riippumatta siitä, mitä somekanavissa tapahtuu.

Politiikan toimittajia tarvitaan kysymään tärkeitä jatkokysymyksiä, kyseenalaistamaan väitteitä ja haastamaan poliitikkoja.

Olet kohta vuoden seurannut poliittista päätöksentekoa läheltä eduskunnassa. Mikä on ollut suurin yllätys?

En tiedä, viekö tämä minulta uskottavuutta toimittajana, mutta sanon kuitenkin, että kuvani poliitikoista on muuttunut parempaan suuntaan. Kansanedustajat ovat keskimäärin hyvin lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä. Se pintakuohu, möly ja huuto, jota politiikkaan liittyen voi somesta seurata, ei anna asioista todellista kuvaa.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast