Medialiitto ehdottaa tilapäistä valtiontukea media-alan yrityksille koronaviruksesta seuraavien taloudellisten menetysten kompensoimiseksi.
Tuki jakautuisi kahteen osaan: lehtitilausten ja irtonumeromyynnin arvonlisävero pudotettaisiin väliaikaisesti nollaan ja valtio tukisi mainosmyynnin menetyksistä kärsiviä medioita palauttamalla mediamyynnistä maksetut arvonlisäverot vuoden ajalta.
– Tarkoitus olisi auttaa mediaa koronaviruksen yli. Hallitus on viisaasti lähtenyt siitä, että se tekee kaikkensa, jotta yritykset eivät kaatuisi viruskriisin takia eikä työpaikkoja siksi menetettäisi, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo.
Tukea juuri media-alalle Holmberg perustelee sen huoltovarmuuskriittisyydellä.
– Koronakriisin selättämisessä ja sen hoitamisessa on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on luotettavaa tietoa tarjolla ja että viranomaisilla on väylä saada tietoa kansalaisille.
– Julkinen valta voi tukea, että meillä on uutismedia tämän kriisin aikana ja sen jälkeenkin.
Poikkeusolot iskevät media-alaan voimakkaimmin mainonnan vähenemisen kautta.
Medialiiton alustavan arvion mukaan journalistisen median mainosmyynti vähenee koronakriisin seurauksena vuositasolla vähintään 30 prosenttia. Monissa muissa maissa on ennustettu tätäkin dramaattisempia pudotuksia.
Lomautusten ja työttömyyden heikentäessä ostovoimaa kärsii myöhemmin myös tilausmyynti.
Medialiiton ehdotuksen mukaan valtio palauttaisi tilaustuloista ja irtonumeromyynnistä maksetun kymmenen prosentin arvonlisäveron takautuvasti sanomalehtien ja aikakauslehtien kustantajille esimerkiksi vuoden ajalta tästä eteenpäin. Toinen vaihtoehto olisi, että arvonlisävero jätettäisiin väliaikaisesti perimättä.
– Tilapäinen paluu lehtitilausten nollaverokantaan olisi tässä poikkeustilanteessa perusteltu ja kilpailuneutraali tukikeino, Holmberg sanoo.
Tuen kustannusvaikutus olisi nykyisten myyntien perusteella arvioituna noin 90 miljoonaa euroa yhden vuoden ajalle laskettuna.
Tämä tukimuoto ei kuitenkaan koskisi puhtaasti mainosrahoitteisia toimijoita, kuten kaupunkilehtiä sekä yksityisiä radio- ja tv-kanavia, jotka ovat tilanteessa pahimpia kärsijöitä media-alalla.
Siksi Medialiitto esittää myös toista tukimuotoa, joka perustuisi mediamyyntituloista maksetun arvonlisäveron määrään. Mediamyynnistä maksetaan 24 prosentin arvonlisävero. Tukea jaettaisiin kaikille päätoimittajavastuullisille medioille erotuksena esimerkiksi sosiaalisen median jäteistä.
Tämän tuen määrä riippuu mediamyynnin tulevasta kehityksestä, mutta olisi arviolta noin 130 miljoonaa euroa yhden vuoden ajalta.
Lisäksi Holmberg kannustaa viranomaisia ostamaan mainostilaa mediasta, vaikka valmiuslain nojalla he voisivat velvoittaa mediaa julkaisemaan tiettyjä viranomaistiedotteita maksutta.
Koronaviruksen seuraukset näkyvät suomalaisissakin mediataloissa voimakkaasti jo nyt.
Sanomalehtien Liiton jäsenilleen tekemässä kyselyssä noin puolet vastaajista piti todennäköisenä sitä, että tilanne johtaa lomautuksiin tai irtisanomisiin. Moni mediatalo onkin jo antanut tulosvaroituksen ja käynnistänyt yt-neuvottelut henkilöstön lomauttamiseksi.
Kaupunkilehdissä kriisi on näkynyt jo muun muassa ilmestymisen harventamisena. Forssalainen Seutu-Sanomat jäi ilmestymistauolle toistaiseksi.
Ruotsissa on nähty merkittäväksi riskiksi, että lehtiä tulee loppumaan koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen toiminnan hiipumisen seurauksena. Holmberg ei halua ennakoida lehtikuolemia.
– Kyllä tässä riskiä on pienemmillä mainosrahoitteisilla lehdillä. Riippuu tukitoimista, miten kriisistä päästään yli.
Lehtitilausten ja irtonumeromyynnin arvonlisäveron laskeminen pysyvästi nollaan on Medialiiton pitkän tähtäimen tavoite.
EU-lainsäädäntö rajoittaa jäsenmaiden arvonlisäverokantojen määrää ja soveltamista eri tuotteisiin. Kun Suomi nosti vuonna 2012 lehtitilausten ja irtonumeromyynnin arvonlisäveron nollasta ensin yhdeksään ja myöhemmin kymmeneen prosenttiin, se menetti oikeutensa palata niiden osalta nollaverokantaan. EU-komissio on esittänyt, että kaikki jäsenvaltiot saisivat oikeuden käyttää myös alle viiden prosentin arvonlisäveroa tai nollaveroa. Uudistuksen hyväksyminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
