Paikallislehti Kuhmoisten Sanomat on lakkauttanut päätoimittajan tehtävän.
Lehteä on lokakuun alusta saakka johtanut kolme vastaavaa toimittajaa, joille ei makseta palkkaa. Talkoolaiset ovat Kuhmoisten Sanomia julkaisevan yhtiön hallituksen jäseniä eikä heillä ole toimittajataustaa.
Toimitusjohtaja Ossi Simolan mukaan ratkaisuun ajoi talousahdinko: ilmoitustuotot laskevat, ja henkilöstökulut ovat liian isot. Kerran viikossa, yleensä kahdeksansivuisena ilmestyvän lehden volyymistakaan oli vaikea karsia.
Taloutta rasittaa lisäksi muutaman vuoden takainen päätoimittajan erottaminen, jonka oikeus totesi laittomaksi. Lehti joutui maksamaan oikeudenkäyntikuluja ja korvauksia noin 100 000 euroa.
Pääasia oli, että saadaan lehti säilymään. Tämä ei sinänsä ole lehden historiassa ainutlaatuinen juttu. Kun lehti aloitti, sitä on tehty talkoilla. Pienessä paikallisyhteisössä talkoilla on totuttu tekemään monia muitakin asioita.
Simolan mukaan vastaavat toimittajat aikovat pitää toimituksen kanssa linjapalavereja noin kerran kuukaudessa.
– Toimittajat voivat ottaa yhteyttä vastaaviin toimittajiin, jos kaipaavat selkänojaa päätöksenteossa, Simola sanoo, talkoolainen itsekin.
Johtamismallista ei välttämättä tule pysyvä.
– Katsotaan nyt, miten tämä lähtee käyntiin ja miten vastaavat toimittajat itse asian kokevat.
Viestinnän Keskusliiton sananvapausasioista vastaavan lakimiehen Mikko Hoikan mukaan kolmen vastaavan toimittajan mallissa ei sinänsä ole ongelmaa.
Vastuu pitää kuitenkin jakaa, esimerkiksi ajallisesti tai aihealueittain. Ei riitä, että vastuut ovat selkeät vastaaville toimittajille itselleen, vaan ne tulee ilmoittaa myös lukijoille.
– Yleisöllä täytyy olla tiedossa, kuka vastaa mistäkin toimituksen ratkaisusta, Hoikka sanoo.
Hoikan mukaan sananvapauslaki on joustava päätoimittajamallien suhteen. Vastaavan toimittajan ei esimerkiksi tarvitse olla ammattijournalisti tai työskennellä toimituksessa.
Yleisöllä täytyy olla tiedossa, kuka vastaa mistäkin toimituksen ratkaisusta.
– Sananvapauslain mukainen vastuu sekoitetaan ehkä liikaakin toimituksen johtamiseen. On toimitusten itsensä asia, miten johtaminen organisoidaan, Hoikka sanoo.
– Tietysti hankaluuksia tulee, jos vastaavaksi toimittajaksi on nimetty joku, jolla ei ole mahdollisuutta vahtia, mitä lehdessä lukee.
Kuhmoisten Sanomien vastaavina toimittajina toimivat eläkkeellä oleva pankinjohtaja Hannu Lahtinen, Kuhmoisten entinen kunnanjohtaja Rauno Riihimäki ja metsänhoitajana työskentelevä Päivi Malin.
Malin on myös kokoomuksen kunnanvaltuutettu. Hän kertoo jääväävänsä itsensä kunnallispolitiikkaa koskevista aiheista.
– Muut hallituksessa näkivät, ettei asia nouse ongelmaksi, kun meitä on kolme. Lehtihän on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja puolueista pitää uutisoida tasapuolisesti. Olen hyvin tarkka tästä.
– Lehden pääkirjoitukset ovat olleet aika neutraaleja. Olemme kehottaneet, että niissä voisi tuoda nykyistä enemmänkin kriittistä näkökulmaa, Malin sanoo.
Päivi Malinin mielestä kolmen vastaavan toimittajan malli synnytettiin pakkoraossa.
– Pääasia oli, että saadaan lehti säilymään. Tämä ei sinänsä ole lehden historiassa ainutlaatuinen juttu. Kun lehti aloitti, sitä on tehty talkoilla. Pienessä paikallisyhteisössä talkoilla on totuttu tekemään monia muitakin asioita.
