Faktantarkistus näkyi voimakkaasti presidentinvaaleissa. Ehdokkaiden väitteitä tarkistivat ainakin Yle, Helsingin Sanomat, Faktabaari, Kaleva ja Alma Median lehdet. Alma perusti vaalien alla viisihenkisen faktatoimituksen. Se kävi läpi kandidaattien puheita juttusarjassa ja lisäksi tarkisti väitteitä reaaliaikaisesti verkossa kahden televisioidun vaalitentin yhteydessä.
Miten hyvin reaaliaikainen faktantarkistus voi onnistua, faktatoimituksen vetäjä ja Alman digitaalisen median kehityspäällikkö Suvi Tanner?
Se ei missään nimessä ole helppoa. Yritimme kertoa avoimesti yleisölle, mitä pystymme tällä aikataululla tekemään, emmekä luvanneet, että aukottomasti tarkistamme kaikki faktat.
Alman liveseurannassa väitteisiin otti kantaa myös kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Pauli Rautiainen. Miten päädyitte tähän ratkaisuun?
Pohdimme, että pystymme tuottamaan lukijoille rikkaampaa sisältöä, jos meillä on asiantuntijalähteitä käytössä. Huomasimme, että livessä on helpompaa, että asiantuntija istuu toimituksessa. Toki siinä on riskinsä, jos raahaa ison delegaation toimitukseen ja tentissä käsitelläänkin ihan muita aiheita kuin on odotettu.
Alman faktantarkistajien livenä tekemän ”tuomion” mukaan esimerkiksi väite, että olisi olemassa keskittämispolitiikkaa, on tarua. Miten tällaista laajaa väitettä lähdetään tarkistamaan?
Kerroimme siinä kontekstissa, kuka meillä on asiantuntijana, ja arvio tehtiin pikaisesti. Usein kysyimme suoraan asiantuntijalta, onko hänellä tähän taustat, ja jos oli, annoimme vastauksen.
Paljonhan livessä oli sellaista, että meillä oli mukana kokeneita politiikan toimittajia, jotka muistivat kirjoittaneensa asiasta aiemmin. Siihenhän tarkistuksen on pakko perustua, ihan kylmiltään sitä ei voi tehdä.
Millaisia lähteitä piditte riittävän luotettavina?
Livessä otimme kriteeriksi, että riittää jos olemme itse tehneet aiheesta aiemmin juttua tai yksi asiantuntija voi linjata asian. Hitaammissa jutuissa lähteitä piti olla kaksi. Lähteeksi ei riittänyt oma vanha juttu, vaan sen piti olla luotettava tutkimus, tilasto tai asiantuntija.
Miten toimituksen työ organisoitiin?
Muuten toimimme erillämme, mutta livet tehtiin Alma-talolla Helsingissä. Siinä ihmisillä oli eri roolit. Yksi päivitti livetyökalua, yksi seurasi sosiaalista mediaa ja haki sieltä nostettavia asioita. Kaksi jututti asiantuntijoita paikalla tai puhelimessa. Vähintään yhden piti seurata koko ajan tenttiä, ettei mitään mene ohi.
Tekivätkö faktantarkistajat virheitä?
Yksi oikaisu tuli: meillä oli lukuvirhe, mikä harmitti vietävästi meitä kaikkia. Aiheettomia oikaisu- ja vastinepyyntöjä tuli sen sijaan ahkerastikin. Väyrynen oli erityisen tehokas näissä.
Kerroit kolumnissasi, että ”työnne on ollut poikkeuksellisen tarkan suurennuslasin alla”. Mitä tarkoitit?
Ihmiset todella puuttuivat juttuihimme, olivat lukeneet ne huolellisesti ja ottaneet selvää asioita. Siinä tuli meillekin paineet, että tämä pitää hoitaa kunnialla. Olemme saaneet hirveästi palautetta ja vinkkejä yleisöltä. Se on suora osoitus, että tämä kiinnosti ihmisiä.
Onko media päästänyt poliitikot aiemmin liian helpolla esittämään puolivillaisia näkemyksiä julkisuudessa?
On ajoittain päästänyt. Tai jos on tehty esimerkiksi ehdokasesittely, jossa ehdokas puhuu puuta heinää, sitä osaa ei ehkä vain ole julkaistu. Silloin lukija ei saa tietää, että ehdokas puhuu puppua. Usein juttuformaatin suomissa rajoissa ei ole ollut mahdollistakaan ottaa esille kiistantalaista faktaa.
Mutta kyllähän tämä aikaa vie, ei faktantarkistus kustannustehokasta journalismia ole.
Vahvistiko vai hälvensikö faktantarkistus huolta siirtymisestä politiikassa faktojen jälkeiseen aikaan?
Teimme tätä näin tarkasti ensimmäistä kertaa, joten en osaa verrata aikaisempaan. Suurin osa ehdokkaista pyrki puhumaan totta, vaikka inhimillisiä lipsahduksia oli välissä. Mutta sitten oli muutamat populistisemmat ehdokkaat, jotka ottavat faktan, irrottavat sen kontekstistaan, käärivät mielipiteisiinsä ja sillä tavalla johtavat harhaan. Faktantarkistusta tarvitaan, sillä populistien vaikutus ei tule vähenemään.
Millaisissa uutistilanteissa aiotte jatkossa hyödyntää erillistä faktantarkistusta?
Emme ole vielä päättäneet, mutta varmasti tämä toimisi maakuntavaaleissa, ja on myös aiheita, kuten sote, joka ansaitsisi oman käsittelynsä.
Pitäisikö toimituksissa olla perustilanteessakin erilliset faktantarkistajat?
Pohdimme, voisiko faktatoimitus olla pysyvä, mutta nyt olen sillä kannalla, että tämä on järkevää organisoida tietyn aiheen ympärille. Toimittajan työ on faktojen tarkistamista. En tiedä, näyttäisikö lukijallekaan hyvältä, jos meillä olisi faktantarkistajat ja nämä toiset, jotka vaan tekevät juttuja.
Onko faktojen tarkistamisen kulttuuri riittävällä tasolla toimitusten arjessa?
Kyllä se voisi olla paljon vahvemmalla tasolla. Toimituksia on toki paljon ja erilaisia. Kuvittelisin, että lukija olisi tyytyväisempi, jos hän saisi saman tien tarkistetun jutun, jossa asiat olisi lähteistetty hyvin.
5.2.2018 klo 16:26: Lisätty Kaleva listaan faktantarkistusta presidentinvaaleissa tehneistä medioista.
