Media-alan työntekijät suhtautuivat etätyöhön muita aloja kielteisemmin pandemian aikana.
Joulun alla Media & Viestinnässä julkaistun artikkelin mukaan jopa 37 prosenttia journalistivastaajista koki koronapandemian aiheuttamat muutokset työhönsä kielteisinä syksyllä 2020. Avovastauksissa valtaosa muutoksista liittyi etätyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa taas etätyöhön suhtautui kaikkiaan kielteisesti vain kuusi prosenttia eri aloja edustaneista vastaajista.
- FAKTA
- Tutkimus: Media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana. Media & Viestintä 4/2023.
- Tekijät: Minna Koivula, Tuomas Rouvali, Johanna Rantanen, Tiina Saari, Sara Veistola, Anne Parkatti ja Mikko Villi
Artikkelin päähavainto on silti, että etätyö jakaa työntekijöitä voimakkaasti toimituksissa. Noin kolmannes journalisteista koki koronapandemian aiheuttamat muutokset työhönsä myönteisiksi ja kolmannes sekä myönteisiksi että kielteisiksi. Vastaajan ammattiasema työntekijänä, esimiesvastuussa olevana tai yrittäjänä ei selitä eroja.
Samakin etätyön piirre kuten itsenäisyys koettiin hyvin eri tavoin. Osa koki itsenäisyyden positiivisena vapautena, osa vaatimuksena, joka vaikeutti työn organisointia.
Yksi artikkelin kirjoittajista, Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi arvioi, että erilaiset kokemukset voivat palautua yksilöllisiin tekijöihin, mikä asettaa haasteen johtamiselle. Hän painottaa, että etätyötä pitää johtaa.
– Ei ole sellaista mallia, joka toimii kaikille mediatyöntekijöille. Kaikessa johtamisessa pitää huomioida erilaiset yksilöt.
– Luovuuden tukeminen etänä asettaa ihan uusia vaatimuksia esimiehille.
Artikkelissa arvioidaan, että media-alan erottaa muista asiantuntija-aloista luovuuden ja yhteistyön merkitys, mikä selittänee journalistien muita kielteisempää suhtautumista etätyöhön.
Kyselyn avovastauksissa nousi esiin kokemus työyhteisön vuorovaikutuksen heikkenemisestä etätyössä, minkä vastaajat katsoivat hankaloittavan luovaa prosessia. Muita kielteisiä piirteitä etätyössä olivat esimerkiksi yksinäisyys ja heikko työergonomia.
Etätyön hyvänä puolena taas korostui etenkin tehokkuus mutta myös työrauha ja työmatkoista säästynyt aika.
Artikkelin mukaan koettu työn imu ei muuttunut merkittävästi siirryttäessä etätyöhön syksyn 2019 ja 2020 välisenä aikana. Sen sijaan kognitiiviset stressioireet vastaajien joukossa vähenivät eli muun muassa keskittyminen parani.
Toisaalta myös stressin ja kuormituksen kokemukset jakoivat vastaajia. Osa koki vapaa-ajan, osa taas työmäärän ja ylityön lisääntyneen. Jälkimmäiseen vaikutti kokemus työn ja vapaa-ajan sekoittumisesta sekä esimiestyö, jossa oli vaikea pysyä kärryillä yksittäisen tekijän työkuormasta.
Tutkimus on yksi ensimmäisistä tieteellisistä julkaisuista, joissa suomalaisten media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä kartoitetaan systemaattisesti. Kyselyyn vastasi syksyllä 2019 noin tuhat Journalistiliiton jäsentä ja seurantakyselyyn vuotta myöhemmin heistä 355.
Mikko Villi arvioi, että etätyökokemusten kielteisyyttä on voinut lisätä kyselyn osuminen syksyyn 2020, jolloin pakotettuun etätyöhön joutumisesta oli vasta vähän aikaa ja jolloin sosiaalisia kontakteja rajoitettiin muutenkin.
Toisaalta hän huomauttaa, että jo tuolloin valtava enemmistö vastaajista oli valmiita jatkamaan etätöissä ainakin muutamana päivänä viikossa. Vain seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei haluaisi tehdä etätöitä ollenkaan tai vain muutamia päiviä vuodessa.
