Tilaa Uutiskirje!

Chatbot kertoo uutiset luontevasti

Viime vuonna botit ilmestyivät yhtäkkiä kaikkialle. Mitä ne ovat, ja miksi niistä pitäisi kiinnostua mediayhtiöissä? Olli Sulopuisto avaa uudella palstallaan edelläkävijöiden ideoita maailmalta.

Olli Sulopuisto

Näkökulmat

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja, podcastaaja ja nörtti. Kuva: Outi Pyhäranta.

Joka aamu kello 6 brittiläinen The Guardian lähettää päivän tärkeimmät uutisotsikot Facebook-viestinä. Puhelimen lukitusnäytölle tulee ilmoitus, ja kun sitä täppää, avautuu Messenger-sovelluksessa puolentusinan miniartikkelin skrollattava näkymä: kuva, otsikko ja puolikas lause leipätekstiä, joista pääsee lukemaan koko jutun Guardianin nettisivuilta.

Siellä viesti kököttää, Facebook-kavereiden lähettämien puujalkavitsien ja muun arkisen höpöttelyn joukossa. Palvelu eroaa sähköpostikirjeestä tai älypuhelimen uutissovelluksen lähettämistä ilmoituksista siinä, että kyseessä on chatbot eli keskustelubotti.

Se tuntuu helposti lähestyttävältä, ja koska kyseessä on keskustelukumppani, siltä voi pyytää lisätietoja – botteja tekevän saksalaisen Spectrmin mukaan kaksi kolmesta käyttäjästä on tehnyt niin luettuaan chatbotilta tulleen viestin.

”Keskustelubotti tuntuu helposti lähestyttävältä, ja koska kyseessä on keskustelukumppani, siltä voi pyytää lisätietoja.”

Periaatteessa botit voi ohjelmoida ymmärtämään kirjoitettua kieltä – tosin ei suomea – mutta se on varsin monimutkaista ja koneen ymmärrykseen jää aina aukkoja, ihmiset kun ovat kekseliäitä kielenkäyttäjiä. Parempia tuloksia saadaan, kun käyttäjää pyydetään kirjoittamaan mahdollisimman vähän ja sen sijaan tarjotaan valikoita ja painikkeita. Kyseessä kun ei ole keskustelu vaan tekstimuotoinen käyttöliittymä.

Viime vuonna botteja ilmestyi yhtäkkiä kaikkialle. Ennen marraskuussa startannutta uutispalvelua Guardian kokeili reseptejä jakelevaa Facebook-bottia, jolta voi pyytää suosituksia ainesosia listaamalla. Jutun juureen botin kanssa pääsee helposti, kun klikkaa julkaisun Facebook-sivulta löytyvää Lähetä viesti -nappia.

Eikä Messenger ole ainoa paikka, vaan tietokoneohjelmien kanssa voi jutella käytännössä kaikissa suosituimmissa pikaviestimissä ja ryhmäkeskustelupalveluissa – Skypessä, Slackissä, Twitterissä, WeChatissa, Telegramissa, Kakaossa ja Viberissä. Kiinassa chatbotit ovat olleet arkipäivää jo pitkään, ja niillä on vakaa asema muun muassa verkkokaupassa.

”Bottien suosio on helppo selittää. Ensinnäkin pikaviestimien hurjasti kasvanut suosio tarkoittaa, että niille löytyy potentiaalisesti valtava yleisö.”

Bottien suosio on helppo selittää. Ensinnäkin pikaviestimien hurjasti kasvanut suosio tarkoittaa, että niille löytyy potentiaalisesti valtava yleisö. Ja kun ripustautuu suositun sovelluksen kyytiin, ei tarvitse enää taistella tilasta älypuhelimen aloitusnäytöllä.

Chatbottien tekemistä helpottamaan on ilmestynyt useita palveluita. Yleensä ne auttavat kahdessa asiassa: käyttäjän kirjoittamien viestien tulkitsemisessa tietokoneen ymmärtämään muotoon ja saman botin sovittamisessa moneen eri palveluun, kuten Messengeriin ja Skypeen.

Suunnittelijan näkökulmasta botit ovat kiinnostava alusta, koska ihmiset tietävät jo, miten chattiohjelmia käytetään. Sitä paitsi kirjoitettu teksti toimii samalla tavalla kaikenlaisissa laitteissa kännyköistä pöytätietokoneisiin, jolloin suunnittelijan ei tarvitse käyttää aikaa erilaisten vekottimien erojen pähkäilemiseen.

”Botin ei pidäkään yrittää teeskennellä olevansa erityisen fiksu.”

Australian yleisradioyhtiö ABC:n mobiilikehityksen johtaja Lincoln Archer listasi taannoin blogikirjoituksessa asioita, joita toimitus on yhdeksässä kuukaudessa oppinut chatbotien käytöstä uutisviestimenä.

Niistä tärkein oli se, ettei botin pidäkään yrittää teeskennellä olevansa erityisen fiksu. Käyttäjien joukosta kun löytyy ihmisiä, jotka kokeilevat ohjelman älyn rajoja, ja he keksivät taatusti sellaisia toimintatapoja, joihin botti ei osaa vastata järkevästi.

Rakenna siis botti niin, että keskustelukumppani ymmärtää alusta asti sen kykyjen rajallisuuden. Kun odotukset ovat maltilliset, käyttäjät ovat tyytyväisempiä.

Vaikka voisi ehkä kuvitella, että kaikki kännykkäsovelluksesta luetut uutiset näyttäytyvät lukijoille samanlaisina, Archerin mukaan pikaviestimissä uutiset pitää kertoa eri tavalla kuin uutissovelluksessa: jutustellen, ei tiedotteina.

 

3 pointtia

 

1. Tällä hetkellä kustantajien on helpompi innostua chatboteista kuin hyötyä niistä.

2. Käytännöt eivät vielä ole vakiintuneet eikä oppeja jaettu, joten vasta-alkajat saattavat tehdä samat virheet kuin muutkin.

3. Bottien tulevaisuus on turvattu, koska ne eivät ole naimisissa vain yhden tietyn verkkopalvelun kanssa.

 

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast