Veera Visapää ja Noora Knapp pohtivat Ilta-Sanomien deskissä, pitäisikö joku lähettää vielä kertaalleen itärajalle haastattelemaan ihmisiä Suomesta rajan yli Venäjälle kävelleen ukrainalaispojan tapauksesta. On helmikuun alkupuolen keskiviikko, ja lehdellä on epävirallinen tieto, missä poika asui. Saisiko poliisin vahvistamaan asuinpaikan?  

Entä julkaistaanko tieto, missä hämeenlinnalaisessa koulussa opettaja nosti yllättäen muslimitytön huivia kesken oppitunnin? Ei julkaista, Visapää arvioi, asia voi olla herkkä lapselle. 

Knapp on ollut aamuvuorossa uutispäällikkönä ja antaa raporttia iltaan tulevalle Veera Visapäälle. Visapää on Janakkalan Sanomien päätoimittaja, mutta nyt työkierrossa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä. Sellaisena hän työskentelee noin puolen vuoden jakson viime marraskuusta huhtikuun loppuun.  

– Onko jokin aihe toiminut tänään erityisen hyvin? Visapää kysyy.  

– No suoraan sanoen ei, Knapp sanoo.

Visapään titteli Ilta-Sanomissa on tarkalleen superuutispäällikkö.  

Osastoilla, kuten politiikalla, ulkomailla, taloudella ja viihteellä, on omat esihenkilönsä. Superuutispäällikkö on kuitenkin se, joka ison uutisen osuessa sanoo ”seis” ja valjastaa koneiston. Tavoiteaika on muutama sekunti: siinä ajassa digijulkaisijan eli dj:n pitäisi saada ensiuutinen lauseella ulos ja piipata eli lähettää notifikaatio. Ensimmäisen minuutin kuluessa superuutispäällikkö katsoo, ketkä alkavat soitella uutisen perään ja lähetetäänkö joku paikalle. 

– Perusohjenuora on, että lähdetään mieluummin isosti liikkeelle kuin pienesti, jotta ei vahingossa jäädä jälkeen, Visapää kertoo. 

– Jos uutinen on Venäjän öljytankkeri, tarvitaan ulkomaanosastoa. Jos kyse on tunnetun tv-näyttelijän kuolemasta, uutiset ottaa kopin mutta heti sen jälkeen kaivataan viihdettä. 

Superuutispäällikön täytyy olla kartalla ja syöttää ideoita osastoille.

Uutisia ja monitoroitavaa tietoa tulee koko ajan paljon: toimitukselta itseltään, lukijoilta, muista medioista, STT:ltä ja sosiaalisesta mediasta. Tietoon päästäkseen Visapääkin on luonut tunnuksia moneen: eksoottisiin somekanaviin, kuten Truth Socialiin ja OnlyFansiin, ja meriliikennettä seuraavaan Marine Trafficiin esimerkiksi. Omaa analytiikkaa luonnollisesti seurataan huolellisesti. 

– Siinä pitää olla itse tarkkana, että hoksaa, mikä on se breaking news. Ainahan sitä ei hoksaa. 

– Kaikkien aiheiden kohdalla arvioin, mikä on aidosti kiinnostavaa. Meillä on mahdollisuus olla oman uutistuotantomme suhteen nirsoja, koska STT:n kautta saamme paljon hyvää perusuutista. 

Arviointia helpottavat kestopuheenaiheet, joihin kannattaa tarttua, sellaiset kuin Venäjä, Trump, Trumpin Suomi-yhteydet ja öljytankkerit. Visapään kohdalle osunut kaikki seis -hetki oli esimerkiksi se, kun nuori käveli Suomesta Venäjälle. Kerran deskissä huomattiin meriliikennettä reaaliaikaisesti seuraavasta palvelusta, että hinaaja lähestyy kaapelirikkoihin yhdistettyä Eagle S -öljytankkeria. Toimitus tajusi, että alusta ollaan siirtämässä. 

Huhtikuun lopussa Visapää palaa takaisin Janakkalan Sanomien päätoimittajaksi. Ilta-Sanomissa kerätyn kokemuksen ansiosta hän uskoo suoriutuvansa tutusta työstään ”valtavasti aiempaa paremmin”.  

– Tiettyjä toimintatapoja voi mielestäni ihan hyvin siirtää siihen mittakaavaan, Visapää sanoo.  

Yksi sellainen on nopean uutisoinnin menetelmä. Janakkalan Sanomat on kunnianhimoinen alueensa uutisherruudesta kilpailijoitaan eli Hämeen Sanomia ja Yleä vastaan. 

– Eihän mikään velvoita paikallislehdessäkään kirjoittamaan ensin 3000 merkin uutista. Voimme varmistaa, että olemme ensimmäisiä, laittamalla muutaman rivin ulos ja täydentämällä siitä.  

Ilta-Sanomissa kysymyksenasettelu ei Visapään mukaan ole, saako jostakin asiasta jutun, vaan miten juttu saadaan tehtyä. Lähteitä aina löytyy, ja tiedot voi laittaa julki ”ilman kunnanhallituksen puheenjohtajan leimaa niin, että kunnan viestintäkin on kommentoinut”. 

– Sitä voisi tuoda vahvemmin paikallislehteen, ettei todeta, että tämä on kiinnostavaa mutta ei tästä saa. 

Visapää antaa esimerkin.  

Ilta-Sanomat halusi mennä lentokentälle vastaan Thaimaasta palaavaa kansanedustajaa Tomi Immosta, joka jouduttiin poistamaan ensimmäiseltä menolennoltaan häiritsevän humalaisen käytöksen takia. Paluulennon ajankohdasta ei kuitenkaan ollut tietoa. Toimituksessa arvioitiin pakettimatkojen tyypillisiä kestoja ja todennäköisimpiä paluulentoja. IS:n toimittaja kävi useamman kerran kentällä tyhjin käsin – ja IS oli paikalla, kun kansanedustaja lopulta palasi.  

Ilta-Sanomissa juttujen perässä kysytään usein, oletko paikalla tai tiedätkö jotain asiasta. Myös Janakkalassa voisi käyttää tällaista työkalua ja ammentaa enemmän ideoita, vinkkejä ja tietoja omasta tiivistää lukijakunnasta, Visapää pohtii. Hän miettii paikallisuutista, jossa potkukelkka oli uponnut jäihin. Järven rannalla asunut pariskunta oli tullut hätiin ja vienyt uponneen lämmittelemään kotiinsa.  

– Kuinka ihana olisi tehdä heistä juttu, jos he vain ilmoittautuisivat.  

Visapää on jo pidempään Janakkalassakin koettanut ohjata toimintaa siihen, että lehti tarttuu kaikkein mehukkaimpiin asioihin, joista ihmiset puhuvat. Tällainen on tietenkin tuttua ajattelua myös iltapäivälehdessä. Iltapäivälehdille leimallinen kiinnostavuus ja huumori sopivat Visapäästä myös paikallislehteen.  

– Täällä osataan sellainen tietty hauskanpito journalismissa. 

Veera Visapää on ollut Janakkalan Sanomien päätoimittajana vuodesta 2021. Viime keväänä hän oli viikon ”pulahduksella” Ilta-Sanomissa toimittajana ja tutustumassa deskin toimintaan. Pidempi työkierto tuli mahdolliseksi, kun IS:ssä avautui vanhempainvapaan sijaisuus. Joustoa tarvittiin kuitenkin kummassakin päässä. Visapään sijainen ei tullut IS:stä vaan Sanoman Pirkanmaan yhteistoimituksesta. 

Visapää kertoo hyötyneensä paikallislehtikokemuksesta iltapäivälehden uutispäällikön työssä. Yksi etu on, että hän tuntee hyvin paikallista päätöksentekoa. Toisaalta pienessä toimituksessa on ollut ratkaisevan tärkeää luoda välitön suhde toiseen toimittajaan. Toimittajien kohtaamisesta tasavertaisena työkaverina on apua myös, kun johdettavia on paljon enemmän.  

Pohjimmiltaan uutiskriteerit ovat kuitenkin samanlaisia. 

– Sytyn myös kahnauksista Janakkalan kunnanvaltuustossa. Ne ovat ihan yhtä lailla herkullisia. 

Toisaalta uutispäällikön työn on oppinut vain hyppäämällä tekemään, vaikka perehdytysvaiheessa hän seurasi toisen superuutispäällikön työtä.  

Aluksi Visapää sanoo olleensa hukassa. Aloittelijan virheenä on ollut ei-tarpeeksi-kiinnostaviin aiheisiin tarttuminen. Lisäksi Visapää sanoo Janakkalassa tottuneensa suunnittelemaan päiviin tekemistä tyhjäkäynnin välttämiseksi. Ilta-Sanomissa tämä ei toimi, sillä täytyy olla varaa reagoida. Se voi tarkoittaa myös nopeaa lähtöä eri puolelle Suomea.  

Tällä hetkellä käydään korostetun paljon keskustelua journalismin asemasta huomiotaloudessa ja analytiikan ylivallasta. Visapääkin luottaa analytiikkaan ja kiinnostavuuteen. Mitä hän ajattelee tästä keskustelusta?  

– Taistelu ihmisten ajasta ja huomiosta on veristä nykyään. En tiedä, mikä on ratkaisu, mutta ratkaisu ei ole jättäytyä siitä kilpailusta pois ja palata aikaan, jossa päätämme, että tämä on tärkeä asia ja tämän me tarjoilemme sinulle, lukija. 

Visapää toki sanoo myös allekirjoittavansa osan kritiikistä. Hänen mukaansa on kuitenkin ajateltava myös sitä osaa yleisöstä, joka ei lähtökohtaisesti ole kiinnostunut journalismista. 

– En haluaisi tehdä hyvää journalismia hyville ihmisille vaan journalismia kaikille ihmisille.  

• Näin toimii työnkierto Sanoman toimituksissa: Tavoitteellisia pulahduksia ja pidempiä vaihtoja 
• Sanoma Media Finland tarjoaa työntekijöilleen kolmenlaista työkiertoa. Pulahdukset kestävät tyypillisesti päivästä kahteen viikkoon, ja pulahtajalle määritellään pieni oppimistehtävä. Pulahduksessa työntekijä voi mennä vaikkapa katsomaan, miten jokin asia hoidetaan toisessa toimituksessa. Toiseksi on vastavuoroisia työkiertoja, joissa kaksi samaa työtä tekevää vaihtavat rooleja määräajaksi päikseen. Vastavuoroiset kierrot kestävät muutaman kuukauden. Lähtijöille tehdään kehittämissuunnitelma ja nimetään mentori. Kolmantena vaihtoehtona on määräaikainen tehtävän sijaisuus, joka täytetään toisen toimituksen työntekijällä. Myös tähän kuulu mentorointi.  
• Työkiertoon on avoin haku. Kuka tahansa voi hakeutua kiertoon ja esittää toiveita, mihin haluaa. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana vastavuoroisissa työkierroissa on ollut noin 40 Sanoma Media Finlandin toimitusten työntekijää.  
• Työkierto on yksi parhaista tavoista kehittyä työssä ja siihen kannustetaan, kertoo HR business partner Terhi Era. Tavoitteina ovat osaamisen kehittäminen, toisilta oppiminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja verkostoituminen. Työkierrossa palkka pysyy lähtökohtaisesti samana. Vaativampaan tehtävään siirtyessä palkka tarkastellaan tehtävän vaativuuden mukaan ennen työkierron alkua. 
• Lähde: Terhi Era